24.9.2017

Lahja kunnalta

Minusta on hieno ele kunnalta, että tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden kerätä auringonkukkia pellolta kotia ilahduttamaan. Pienet joutomaan alueet saadaan näin tavallaan myös hyötykäyttöön.
Edellisinä vuosina kotikuntani on kylvätyttänyt auringonkukkapellon asukkaittensa iloksi. Tänä vuonna valitettavasti ei, mutta nyt mökkipaikkakuntamme tarjoaa kukkia kerättäväksi.

Satuin eilen kulkemaan pellon ohi ja harmittelin, ettei käsilaukussani ollut mukana saksia tai muuta terävää varsien leikkuuta varten. Aikani laukkua penkoessa kekkasin, että puukon virkaa saa toimittaa liikelahjana saatu metallikampa. Sillä sujuikin leikkuu kohtalaisesti. Enpä ollut turhaan kantanut sitä noin kymmentä vuotta mukanani, heh.
Minua on ilahduttanut myös pitkään kukkivat orvokit. Hain ne alkukesästä appivanhempieni haudalta vaihtaakseni tilalle kesäkukat. Koska olemme olleet paljon poissa reisussa, ajattelin, että niillä voin täyttää yhden ruukun ulkoistutuksena. Ei harmita, jos sattuu kuihtumaan hoidon puutteesta.
Tuntuu, että meillä on kasvanut kaikki muukin paljon rehevämpänä kuin ennen. Ihmeellinen kesä!

22.9.2017

Finntikki finito?

Kirjoitan tätä jo ihan varoituksena muille!

Minulla on ollut sama ompelukone varmaankin joskus 80-luvun alkupuolelta asti. Ostin sen silloin uutena. Muutaman kerran se on reistaillut, mutta saatu aina edullisesti korjattua, koska varaosat ovat hyvinkin simppeleitä.

Ompelin tänään päivällä yläkerrassa ja jätin koneen sinne joksikin aikaa virrat päällä. Takaisin vinttiin mennessä haistelin ihme käryä. Ajattelin sen tulevan ensin ulkoa, koska parvekkeen ovi oli auki tuuletusta varten. Sitten näin ompelukoneesta nousevan savua. Otin äkkiä virtanappulasta virran pois ja töpselin irti seinästä. Kone ei ollut vielä kovinkaan kuumentunut, mutta katku oli melkoinen.
Oli onni onnettomuudessa, että satuin menemään yläkertaan juuri tuolloin. Ei sitä tiedä, koska olisi syttynyt palamaan kunnolla. Olisi saanut kärytä vielä hetken aikaa, koska parvekkeen ovi oli auki vieressä.

En olisi ikinä uskonut, että ompelukone voi itsekseen syttyä. Tai no - mikä ihme tuollainen on. Kyllä tapauksia riittää: Meillä on pyykkikone pessyt normaalisti pyykkiä kylppärissä. Avasin oven pahaa aavistamattomana ja pelästyin totaalisesti. Kone paloi ja nokihiutaleita leijaili pitkin huonetta. Vanha mikroaaltouunimme sytytti eräänä aamuna lautasen suojakuvun palamaan. Jostakin uunin sisusta sai happea ja kupu paloi oikein liekeillä. Muutama vuosi sitten, kun meillä oli koira, niin se havahdutti meidät nuuskimalla ilmaa. Olohuoneessa yksikseen päällä ollut telkkari savusi. Se kannettiin äkkiä peiton sisällä ulos.
Muistan taas, ainakin jonkin aikaa, olla varovainen sähkölaitteiden kanssa.

17.9.2017

Rauhallinen aamujumppa

Harvinaista herkkua tänä syksynä, että järvelle pääsee soutamaan tyynellä kelillä. Soutelin aamulla yksikseni kokemaan rapumertoja, ja matkaa tuli yhteensä noin pari kilometriä. Oli oikein sopiva jumppa hartioilleni. Sähkömoottori on nyt pois pelistä, joten koko matka pitää tehdä nyt vielä jonkin aikaa soutaen. Joskus, kun on kova aallokko ja mies paatissa, niin enemmän niskat kipeytyvät kuin vetreytyvät. Kunto tosin nousee.
Kyllä nuo ravut vaan niin hyviä ovat. Ne ovat iltapalana vieraille takuuvarma tarjoilu. Keittelen niitä pitkin syksyä ja pakastan ne keitinliemineen. Meillä tykkää ravuista myös koko perhe. Viime uutena vuotena pidimme melko isot kemut, jolloin tarjoilin alkuruoaksi rapukeittoa (fisuska) tehtynä kuorista ja sisuksista valmistin leivälle levitteen.

16.9.2017

Kumihimo hakusessa


Kiertelin Porissa ja lähiympäristössä etsien kumihimo-kiekkoa. Niissä paikoissa, joissa löysin myyjän, sain kyselystäni ensin melkoisia katseita - "löytyykö teiltä kumihimoa?" En olisi itsekään tietänyt, mistä on kysymys, ennen kuin näin kansalaisopiston kurssi-ilmoituksen aiheesta. En sitten löytänyt kyseistä välinettä myymälöistä, joten tilasin aloituspaketin Helmikaupasta.
Alakuvassa on harjoituskappaleita. Punoin työt sellaisista nauhoista, mitä sattui nurkista löytymään. Ensimmäisen tein kalalangasta, toisen lahjanauhasta ja halkaistusta satiinnauhasta. Nämä rispaantuivat työn edetessä, mutta tarkoitukseni oli vain seurata, kuinka paljon ja minkälaista nauhaa kuluu tiettyyn määrään valmista punosta. Kolmannen, ohuen, mustan nauhan punoin kaulanauhoista. Paksuin, musta-valkoinen on kaulanauhoista sekä jostakin säleverhon narusta punottu. Siihen taidankin keksiä jonkin koruaiheen.
Sen verran kiinnostuin työtavasta, että aion seuraavaksi lisätä punokseen helmiä sun muuta mukavaa rekvisiittaa. Googlaamalla "kumihimo", löytyy kuvahaulla vaikka kuinka paljon inspiraation aiheita. Netistä löytyy myös ohjeita kumihimon käyttöön.

4.9.2017

Jämälangat lajiteltuna

Hain esille jämälankalaatikkoni, koska tarvitsin tillukkaani parsimislankaa. Hämmästykseni oli suuri, koska langat oli siinä kahvakasseissa lajiteltuna väreittäin. Yhdessä kassissa oli huopuvat langat.

Pitääkö olla huolissaan? Hetken ihmeteltyäni muistin lajitelleeni ne itse alkukesästä. Hermostuin silloin, koska langat oli aina solmussa ja kerät auenneet. Nyt oli todella helppoa löytää sopivan värinen lanka parsimiseen. Eipä tuossa systeemissä muuta vikaa ole, kuin että lankojen bongaamisesta tuli vähän tylsää.