22.10.2021

Kukkivat neulepannat

 

Neuloin pari neulepantaa Alize langasta. Ostin langat muutama vuosi sitten Tampereen Kädentaitomessuilta. Langan takia ei näemmä tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan löysin samaista lankaa tänään lähilankakaupasta.

Löysin sieltä myös jämiin, joita jäi pannoista, niihin sopivaa muuta lankaa. Täytyypi vähän inspiroitua, jos vaikka pipot tulisi neulottua.

Neuloin 7:n numeron puikoilla pannat. Työssä on 14 silmukkaa ja aina oikein neuletta. Kerroksen ensimmäisen silmukan nostin puikolle neulomatta. Kaikki kukat kaivelin koukulla näkyvälle puolelle. Työn pituus venyttämättä on noin 55 cm, mutta jokainen mittaa tietenkin oman tarpeen mukaan. Päät ompelin rypyttämällä yhteen päättelylangoilla.

Kuvissa pannat eivät päässeet oikeuksiinsa. Kukkamaljakko ei ehkä ole aina paras rekvisiitta. Mutta täytyy sanoa, että asiantuntijaliike on kyllä aina paras paikka asioida.



16.10.2021

Sivustavedettävän muutos nykyaikaan

Kuvassa poseeraa serkkuplikka impilinnassani olevassa sivustavedettävässä. Bongasin sängyn mummulan suulin parsilta joskus 70-luvulla. Maalasin sen valkoiseksi teinin innostuksella. Täytyi maalata, koska mööpeli oli vähän huonossa hapessa ja siitä oli myös jalkoja katkaistu. Isäni rakensi tilalle uudet vanhan mallin mukaan.

Sivustavedettävä toimi isovanhempieni sänkynä heidän avioliittonsa alkuaikoina. Itse nukuin siinä monta vuotta. Jossakin vaiheessa sänky päätyi mökillemme. Suuren mökkiremontin jälkeen sille ei ollut enää paikkaa, joten sivustavedettävä päätyi tyttären kotiin.

Nyt se on heillä eteisessä ja toimii sohvana. Uusi musta maalipinta sopii siihen todella hyvin, ja minusta se on ihana.

Huonekalujen tuunaus taitaa olla "sukuvika". Pohjatyöt sekä maalauksen teki tyttäreni.


7.10.2021

Pussilakanoille jatkoaikaa

 

Yleensä lempparijutut tulevat tiensä päähän, kuten myös ihanat vanhat pussilakanat. Kuvan lakanoille päätin antaa jatkoaikaa toisin kuin puhki hiipuneelle yöpaidalleni. Se oli niin kulunut, että läpi näkyi - kirjaimellisesti.

Leikkasin peitteen vetoaukon alareunasta, eli noin 1 cm:n päästä, kaitaleen pois. Päätin näin helpottaa paikkapalan ompelemista, koska sivusaumat ovat vähän erikoisemmat. Valkoinen on yhtä ohutta puuvillaa kuin lakanaosakin, joten löytö jemmastani oli oikein hyvä.

Ompelin ensin toisen puolen valmiiksi asti päällitikkausta myöten, sitten toisen puolen. Tykkäsin tikata lakanaosan valkoiseen reunaan, ettei peitettä laittaessa sauma ottaisi vastaan. No, tuskin siinä kuitenkaan niin olisi tullut käymään, joten taisi olla myös makuasioita?


5.10.2021

Sytykeruusut varma syksyn merkki

Olen värkännyt muutaman saavillisen sytykeruusuja kotitarpeiksi ja kavereille. Näissä omissa olen tosin viime aikoina alkanut lintsata tuolla "muotoilupuolella". Ruusuista jääneet kennojen suikaleet kastan viimeiseksi steariiniin. Ovat kuulemma parhaita puuhellan virittämiseen. Kauniimmat ruusut jätän koristeeksi siihen asti, kun alkavat huveta paremman puuteessa.

Saan paljon kynttilän jämiä ja jonkin verran munakennoja kavereilta. Muistan heitä sitten pussillisella ruusuja.

Kivaa on myös antaa eikä vain olla saamapuolella. Ovat myös hyviä viemisiä.


24.9.2021

Kausivalot syksyyn

Viime talvena ikkunapokiin laittamani havut ja valosarja olivat siihen vuodenaikaan ihan kivat, mutta nyt syksyllä halusin laittaa niihin jotakin muuta. Mietin, että mikä luonnosta säilyisi talveen asti, tai ainakin edes vähän aikaa. Järven rannalla kun ollaan, keksin pujottaa rantaheinää koristeeksi kanaverkon ja lamppujen sekaan. Nyt on taas pokilla parempaa käyttöä kuin olla varastossa suuremman osan aikaa vuodesta.


18.9.2021

Pari virkattua pikkumattoa

 

Puuvillalankojen "hävitys" jatkuu. Mietin tosissani, että mitä järkevää langoista voisin tehdä. No, wc:n mattoja ei ole koskaan liikaa.

Kuvan matto on pelkkiä pylväitä. Virkkasin sen neljän numeron koukulla kolminkertaisesta langasta ja silmukkamäärä on tasan sata. Kokoa matolla on 75x95 cm. Jotta sain matosta napakamman, pesin sen koneessa 60-asteisessa puuvillaohjelmassa. Laskin ihan arviolta, että matto kutistui pesussa noin viisi prosenttia.

Kuvassa matto on ennen pesua. Siitä huomaa, että kutistui pesussa melkoisesti. Minusta on mukavampaa kulkea puhtaalla matolla, joten senkin vuoksi pesu oli paikallaan. Lankojen siisteydestä ei aina ole takuuta.

Kuvan pyöreän maton virkkaamisen aloitin ensin Lankavan Aura-matto mallista. Laskin, että kun virkkaan puolet pienemmällä koukulla, mitä alkuperäisessä ohjeessa on, saan puolet pienemmän maton. Väärin! Matostani olisi tullut liian pieni paikkaansa. Mallin muuttamista puolivälissä edesauttoi oma töppäykseni. Kuinkas muutenkaan - jossain vaiheessa huomasin kierroksessa olevan neljä pylvästä liikaa. En sitten alkanut työstäni etsimään virheellistä kohtaa.

Ongelmaksi jatkossa tulikin sitten pylväitten lisäys. Olen niin huono niissä ja laskentakaavan tutkiminen työn siinä vaiheessa alkoi tuntua liian työläältä. Eikun joka kierroksen jälkeen matto lattialle ja siitä katsellen päättelemällä mututuntuman lisäykset. Aika hyvin meni omasta mielestä. Ihmeitten aika ei ole ohi.

Valmiin maton koko on dia 71 cm. Pesin tämänkin samalla pesuojelmalla kuin edellisenkin.

Ajatukseni mattojen pesusta sain kuvan vohvelivirkkauksesta. Kirjoitinkin tästä jutusta jo aiemmin. Koska alkuperäiseen tarkoitukseen, eli torkkupeittoon, työ oli liian työläs ja kapea, liian leveä puolestaan tyynynpäälliseksi, päätin pestä sen kuten edellä. Tämä malli menikin oikein reilusti kokoon, ja sain siitä napakan tyynynpäälliseen 40x40 cm:n tyynylle. On vähän turhankin napakka. Päällinen painaa vähän yli 400 grammaa.

Nyt on työn alla tyttärelle pikkumatto. Ihastui suorakaiteen malliseen, eli tykkää yksinkertaisista jutuista kuten myös itse.




13.8.2021

Välillä vähän ompelukoneella

Ompelin taas pari narureppua. Edellisen tekemäni jätin Lappiin odottamaan seuraavaa reissua. https://merjee.blogspot.com/2021/04/narurepun-hoksasin-minakin.html. Ompelin myös miehelle kaularepun ja itselle meikkipussin.

Narureppu on todella mukava metsässä kulkiessa. Siinä kulkeutuu kevyesti mukana esimerkksi juomapullo ja ainahan täytyy olla mukana pari muovipussia sangon lisäksi. Eihän sitä koskaan tiedä mitä ja paljonko luonnonantimia löytyy.

Miehelle ompelin kaularepun. Siihen mahtuu C5 kirjekuori. Hän lenkkeilee melkein joka päivä ja samalla voi joskus viedä kirjeen postilaatikkoon. Hänen harrastuksensa työllistää joskus Postia.

Miehen vanhasta farkkujen lahkeesta ompelin itselleni meikkipussin. Jos ukki kehtaa kulkea, tosin pihapiirissä, farkkushortseissa, kehtaa mummi käyttää farkkupussukkaa meikeille.

Kaikkea ei näemmä kannata kierrättää. Ei kulunut aikaakaan kun edellinen ompelemani meikkipussi tuli tiensä päähän. Tein sen palasta vanhaa käsilaukkua. Uusin laukkuni on nahkaa, joten on käytössä kestävämpää materiaalia.

Seuraavaksi sukellan isoon laatikkoon, jossa on vanhoja Stillin ja Burdan kaavoja. Täytyy keventää kangaskuormaa. Uusille vaatteille on tullut tarvetta, ja aloitan kotiasuista. Vanhat ovat tiensä päässä sekä paino on alkanut tippua vaivihkaa viimeisen vuoden aikana jätettyäni gluteenit pois. En jättänyt muodin vuoksi, vaan ihan oikeista syistä.



7.8.2021

Ruokailuryhmän muodonmuutos

Ajattelin ensin aloittaa vähän kerrallaan kotoa mökille siirretyn vanhan ruokailuryhmän maalaamisen - ensin pöytä ja sitten vaikkapa pari tuolia. Enpä sitten malttanut odotella, koska lopputulos oli kirkkaana mielessä ja työ tuntui sujuvan. Sain kaikki vajaan viikon aikana valmiiksi.

Eipä siitä pääse yli eikä ympäri, etteikö uusi lookki sopisi mökille paremmin. Vanhat pinnat olivat niin kolosia ja kuluneita, että virheitä en olisi saanut enää lakkaamalla piiloon. Pöytä on paljon vanhempi kuin tuolit. Entiset tuolit olivat kovassa käytössä varsinkin sillon, kun lapset ja lasten kaverit olivat teini-iässä.

Kalusteet hioin tasohiomakoneella mahdollisuuksien mukaan, muuten käsipelillä. Kolot tietenkin pakkeloin pariinkin kertaan. Maaliksi valitsin Empire kalustemaalin. On peittävää ja kulutusta kestävää. Valitsin muuta kuin vesiohenteista, koska en tietänyt, minkälaista on pohjalakkaus. Oli kivat ilmat, joten hiomiset sekä ensimmäiset maalikerrokset tein ulkona. Maalissa on melkonen haju, mutta onneksi töiden edetessä sisätiloissa sain pitää ikkunoita auki.

Pöydän pinta sai nelinkertaisen käsittelyn. Kaikki pinnat maalasin pienellä telalla aina kun oli mahdollista, muuten pensselillä.

Kaukalo pysyi puhtaana, koska sujautin sen muovpussiin. Telaa ei tarvinnut välllä pestä, koska suojasin sen käyttämiini vinyylikäsineisiin.

Sopu sijaa antaa. Terassin pikkupöytä pääsi sisälle ruokailujen ajaksi. Uusi pöydän maalipinta saa tekeytyä vielä jonkin aikaa.

Uutta maalausprojektia jo hieman suunnitelmissa - katotaan ny.



30.7.2021

Viehelaatikko helmille

Sain pojalta pari hänelle ylimääräistä käyttämätöntä viehelaatikkoa. Hän taas oli saanut niitä muutaman maasta muuttaneelta, entiseltä työkaverilta. Otin ne heti käyttööni.

Nyt minulla on koteloissa suuri osa helmistäni. Lokerot ovat hyviä, koska niistä saa helposti välilevyjä pois aina tarpeen mukaan. Välilevyt ovat myös helppo laittaa takaisin.

Innostukseni koruihin on vähän outoa. Näin eläkkeellä ollessani en niitä juurikaan tarvitse, enkä varsinkaan pandemian aikana. Aikoinaan työssä käydessä minulla oli hyvin harvoin koruja. En vaan osannut käyttää niitä.

 

20.7.2021

Torkkupeitto->takki->tyynynpäällinen

  

Tutkailin taas jokin aika sitten kotona varastoa ja huomasin ison paperisäkin, jossa oli valtavasti, eli ihan liikaa, ohuehkoa luonnonvalkoista puuvillalankaa. Aikoinaan monen mutkan kautta säkki päätyi minulle, eli omiani ovat. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että olin unohtanut koko lankavaraston. Muistin sitten siinä samassa, että olin ottanut säkistä yli kymmenen vuotta sitten pari kerää. Virkkasin niistä paljon myöhemmin kesäkassin: https://merjee.blogspot.com/2018/06/virkattu-kesakassi.html

Sitä kun joskus kuvittelee itsestään liikoja, päätin aloittaa langoista kesäisen torkkupeiton virkkaamisen. Tykkään paljon vohvelivirkkauksesta, tai siis ainakin kuviosta. Päätin aloittaa työn helpolla mallilla, koska tarkoituksenani oli saada kätevä käsityö mukaani kolmen viikon Lapin reissulle. Jo tuhat kilometriä menomatkalla saattaisi kaivata ajankulua. Tosiasiassa ajoin puolet matkasta ja osan aikaa räpläsin kännykkääni.

Kahden numeron koukulla työ edistyy tuskastuttavan hitaasti. Lisäksi peitoksi tarkoitetun leveys on mielestäni liian kapea. Mietin, että josko virkkaisinkin siitä takin itselleni. No, olisihan tuo hieno, mutta painoa taitaisi tulla melkoisesti. Malliin kuluu lankaa aikalailla. Sitäpaitsi koko ei täsmäisi tuollaisenaan. Päätin lopulta, että teen tyynynpäällisen. Jospa siitä sitten ei tulisi UFO jo syntyessään.

Lopuille langoille etsin mielekästä tekemistä. Vosinhan virkata torkkupeiton kevyemmällä kuviolla. Lankaa ainakin piisaa useampaankin työhön. Jotakin makrameejuttuja voisin kehitellä. Ottaisin vaan kerrallaan useamman langan nipussa solmuun. Täytyypi fundeerata...


11.7.2021

Puhtaat matot ja Murphyn laki

Puhdas taas

Pesin keskiviikkona noin seitsemän tuntia hetekoiden päällä painepesurilla mattoja. Osa niistä oli äitini ja poikani. Mattoni kuivuivat nopeasti, joten tein mökillä suursiivouksen jo torstaina. Mietin urakan jälkeen, että kuinkahan kauan matot pysyvät lattioilla puhtaina. Yleensä meillä sattuu heti joku kömmähdys, ja parhaillaan keittiön matto on ollut puhtaana parisen tuntia. Upouutta mattoa lattialle laittaessani funtsin, että tuolle nyt ainakin joku vahinko käy.

Lähdin mieheni kanssa siivouksen jälkeen vetouistelemaan järvelle. Saalistakin vähän saatiin ja mies jäi rantaan perkaamaan kaloja. Tuli sisälle kilonen hauki koukussa. Onneksi kala oli ilman sisälmyksiä, vaikkakin vielä vähän verinen.

Minä häsläämään, että älä seiso siinä puhtaan maton päällä! Kalasta tippuu likaa matolle! Hän teki äkkikäännöksen ja hauki putosi loivasta koukusta keskelle uutta mattoa. Voi saakuti kun kirosin, että oikein nelisen tuntia oli puhdas matto lattialla. Olin helkutin vihainen.

Kerroin puhelimessa sivulauseena asiasta pojalle ja en voinut muuta kuin alkaa makeasti nauraa. Kerrottuna tapaus alkoi tuntua yhä enemmän koomiselta. Ei taitanut ymmärtää, mitä hauskaa kalan tippumisessa oli.

Ihmettelen vaan, että miten taas tiesin etukäteen...

 

27.6.2021

Viinilaatikon uusiokäyttö

  

Tein mökillä harrastekirjoilleni telineen vanhasta puisesta viinilaatikosta. Ärsytti, kun kirjat olivat aina epäjärjestyksen pinoissa lipaston päällä. En niistä ainakaan inspiraatiota saanut, koska kaikkien selkämykset eivät olleet näkyvillä. Jonkin aikaa teokset olivat siistissä rivissä kirjatukien ansiosta, mutta heti kun nappasin yhden välistä, rivi kaatui liukkaalla pinnalla. Olen kait mämmikoura.

Maalasin laatikon kevyesti valkoisella spraymaalilla. Olisin mieluummin jättänyt puun väriseksi, mutta lodju oli jo sen verran pinttynyt, että halusin siitä siistimmän näköisen. Alle ostin tarraliimalla olevaa valkoista huopaa, ettei lipaston pinta naarmuunnu.

Ei tuo nytkään mikään kaunistus ole, mutta ajaa asiansa.


20.6.2021

Istuinpatjalle liukueste

Lapin tupaa mööplätessä vanha puusohva sai uuden paikan. Ollut vähällä käytöllä, koska sen sijainti ei ollut ihan kohdallaan. Nyt kun se sai privaatipaikan, istuttuani siihen huomasin patjan liukuvan pois paikaltaan. Tsadaa, sitten muistin vanhan kikan.

Löysin varastosta puhtaan räsymaton patjan alle. Eipä luista enää ja patja pysyy napakasti paikallaan.

Samaa konstia olen käyttänyt etelän lähimökissä. Alkovissa leveällä korokkeella on kaksi joustinpatjaa vierekkäin. Niiden alle keskelle patjoja laitoin pienen räsymaton. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia patjojen erilleen luistamisessa. Naapurilta sain joskus tämän neuvon.



18.6.2021

Kerrossängyt erilailla

Lapin kimppamökissä oli vierasalkovien kerrossängyt todella epäkäytännölliset yläpedin liiallisen korkeuden vuoksi. Kuvassa oleva yläpeti irroitettiin ja käännettiin viime kesänä näin, jotta sinne pääsee kiipeämään helpommin. Sängyn alle saa vierastuoleja säilytykseen sekä sinne mahtuu myös vaatekassit. Yhdellä sinällä on koko matkalta vaatenaulakko. Oviaukossa oleva verho takaa yksityisyyttä.

Tänä kesänä käännettiin toisen alkovin yläpeti peilikuvana. Kopperot ovat noin 2x2 m, joten työ oli melko helppo tehdä. Ainakin näin pomona ollessa. Tässä sänkyjen väliä korotettiin edellisestä viitisen senttiä, ja on nyt noin 55 cm. Alapedillä matalampi väli ei ole niin mukava pitkäjalkaiselle, vaikkakin jalat mahtuu sängyn alla olemaan. Myös patjan paksuus tietenkin ratkaisee välitilan korkeuden. Tässäkin alkovissa on naulakko koko seinän matkalta.

8.6.2021

Härpäkkeitä puutarhaan

 

Maltilla vielä mennään, mutta ote on alkanut taas periaatteissa lipsua.

Olen niin yksoikee ihminen koristelujen suhteen, ja varsinkaan ulos en vie juurikaan mitään härpäkkeitä. Nyt minulla kököttää yhdessä perennapenkissä äitini huonoksi mennyt parveketuoli. Tuskin istumista kestäisi. Tuolin paikalla oli vielä talvella korkea ruukku, mutta oli jo melkein puhki ruostunut. Se vietiin metallinkeräykseen.

Laitoin metallirunkoisen tuolin istuimen päälle pari laudan pätkää. Siten se kestää painavaa saviruukkua. Tuolin jalkojen alle laitoin matalat tiilen palat ettei painu multaan.

Ajattelin ensin uusia tuolin makrameella, mutta minulla ei oikein ole sellaiselle paikkaa. Katsotaan sitten vaikka ensi keväänä. Olisi vielä toinen tuoli samanlaisessa kunnossa.


16.5.2021

Munankuorimosaiikkia pitkästä aikaa

Pitkästä aikaa tuli näperreltyä munankuorimosaiikkia. Inspiraation työhön antoi ystäväpariskunnalta saatu pullolaatikko. Se täytyi ehdottomasti päällystää munankuorilla. Pakkauksen tuunattuna sai puolestaan poikamme synttärilahjaksi. Tai tavallaan. Se toimi lahjapakkauksena saamalleen lahjalle.

Lähtötilanne on yllä kuvissa. Maalasin laatikon jo ennestäänkin mustahkot sisäreunat Helmi kalustemaalilla. Pohjaa en edes yrittänyt tasata liimajämistä. Muuten pakkaus oli siisti sisältä myös mustine toppauksineen.

Esivalmistelin kannen kuvion liimapohjaisella glitteripaperilla, ja aaa että sitä glitterin määrää. Piti aloittaa työ paperiosuuden päällystämisellä, jotta sain kimalteet kuriin. Sen jälkeen päällystin loput laatikon pinnat. Pohja oli ulkopuolelta hyvin siisti, joten sitä ei tarvinnut käsitellä.

Sisäpuolelle liimasin tapetin palan pohjaa peittämään.
Olen niin kiitollinen vieläkin saamistani vanhoista tapettikirjoista. Niistä on ollut iloa moneen työhön.

 

12.5.2021

Vanhat kattotiilet uusiokäyttöön

 

Mies teki viime syksynä ison työn siistiessään mökkimme sokkelia. Koska mökki on osin rossipohjalla, laittoi hän sen vuoksi jyrsijöitä vastaan verkon kiertämään koko matkalta talon ympäri. Verkon päälle rakensi rimoituksen. Sokkelin ympäri maahan hän kaivoi urat verkon alareunaa sekä kattotiiliä varten. Reunalaudalla sai mitoitettua tiilille tarkan tilan. Myös kestopuinen lauta jäi maahan. Tiilien alle tuli ensin sorakerros.

Hyvin näytti kestävän talven yli.

Olen ymmärtänyt ottaa runsaasti kesäkuvia pihasta, ja kun on kuvia, maltaa hyvin antaa osan liikaa kasvaneista kasveista. Mukavaa, kun lapsetkn ovat iän myötä innostuneet puutarhatöistä.

Nyt minua odottaa auton peräkärryllinen multaa. Pääsen jatkamaan viimekeväistä perennapenkkien uusimista ja laajentamista.

 

27.4.2021

Narurepun hoksasin minäkin

Meillä on ollut muutaman vuoden pojan narureppu naulakossa. Syksyllä mieheni otti sen mukaan sienimetsään ja totesi sitä olevan mukava kantaa. Täytyi minunkin sitten kokeilla. Olen aina inhonnut selkäreppuja, mutta tämä olikin mukava päällä.

Ompelin tänään, vihdoin ja viimein, kokeilumielessä oman pussukan. Tarvikkeet löytyi omasta jemmasta. En tiedä, onko punoskude parasta tähän tarkoitukseen, mutta löysin naruiksi makrameesta jääneen kerän lopun.

Reppu on 40 x 40 cm ja narua meni 2 x 170 cm.

Kulmiin ompelin molemmille puolille, eteen ja taakse, pienet nahan palat. Ompelin niihin kohtiin tiukat napinlävet naruja varten.

Ja kuten myös melkein kaikissa muissakin jutuissa, ohjeita ja malleja löytyy netistä vaikka kuinka paljon. Omani mittailin pojan repusta.

Itse aion jatkossa käyttää mielikuvitustani ja aikaani enemmän näiden reppujen tekoon. Tuntuu noita tarvikkeita olevan ihan riittävästi jemmassa ja repun teko on helppoa ja mukavaa hommaa. Saa samalla hartiaseutu vaihtelua pitkään neulomisrupeamaan.

Tai saihan hartiaseutu tänään muutakin vaihtelua. Nuoremmalle tyttärenpojalle tuotiin kotoa mökille uusi sänky. Koska patjan päällinen oli paksua tikkikangasta, ompelin sen tilalle uuden. Tulipa sitten ähellettyä oikein kunnolla päällisen vaihdossa. 

Toivottavasti poika ei näe sängyssä painajaisia - mummilta pääsi välillä työn tuoksinnassa reippaasti voimasanoja. Onneksi olin yksin.



21.4.2021

Akvaariosta minimini kasvihuone

  

Viimeksi noin 35 vuotta sitten käytössä ollut akvaariomme sai uusiokäytön pienenä "kasvihuoneena". Vettä en enää olisi uskaltanut siihen laittaa. Saumat voivat olla jo heikossa kunnossa ja saavillista vettä en tosiaankaan halua lattialle.

Mainittakkoon vielä, että tämä ei ole mikään oma idea. Itse tosin hoksasin uusiokäytön vasta pari viikkoa sitten piharakennusta siivotessa.

Taimien kasvatus on vasta alkuvaiheessa, ja nyt akvaariossa ei vielä ole kuin salvia ja kolme chilin alkua. Akvaario on vielä terassilla, koska mahdollisten yöpakkasten takia siitä on helppo ottaa kasvit yöksi sisälle. Nyt on vielä riittänyt vanha pyyheliina suojaamaan kylmiltä öiltä. Sitten kun ilmat lämpeävät ja hallan vaara on ohi, kasvit pääsevät ulkoruukkuihin.

Tetenarsissit talvehtivat taas hyvin. Niitä tulee pinnalle monesta eri paikasta pitkän aikaa aina sen mukaan, miten maa sulaa ja aurinko paistaa. 

Nämä krookuksen sipulit istutin nurmikolle parisenkymmentä vuotta sitten.

Sinivuokkoja kasvaa runsaasti lähimetsässä, mutta kukkapenkkiin on myös tarvinnut saada muutama kevättä kaunistamaan.

Lähimetsässä heräilevät myös valkovuokot, joista nurmikko ja kukkapenkit ovat saaneet osansa. Eihän niitä voi pitää rikkakasveina, eihän? Ovat niin odotettuja kukkijoita.

 

17.4.2021

Lämpimiä voileipiä evääksi

Päätimme eilen illalla mökkinaapurien kanssa lähteä seuraavana aamuna pienelle veneretkelle ja samalla kokeilemaan siikaongintaa. Mietin voileipiä evääksi, mutta sitten kekkasinkin tehdä mukaan lämpimiä voileipiä. Pysyvät hyvin kasassa ja ovat kylminäkin maukkaita. Osa syötiin tietenkin lämpiminä jo illalla.

Edellisten leipien tekemisestä on vaan vuosia, enkä muista juuri nyt muitakaan, joka näitä nykyään tekee, ainakaan uunissa.

Omat leivät ovat kauraleipiä ja miehen paahtoleipiä. Molemmat pakastimesta. Kasasin päälle kaikkea, mitä löytyi jääkaapista. Laitoin kinkkua, grillimakkaraa, sinihomemurua sekä maustekurkkua. Ananasta laitoin myös, joka tekikin 70-luvulla kotopuolessa lämpimistä voileivistä eksoottisen herkun. Kuka muistaa buumin? Leivät tietenkin voitelin ensin ja sitten roiskautin vähän sinappia, ketsuppia sekä chilikastiketta. Viimeiseksi päällystin leivät edam juustolla. Sitä nyt sattui olemaan jääkaapissa.

Sekalaisesta päällysteestä huolimatta leivistä tuli ihan hyviä.

Juu, ei saatu siikaa, mutta muuten oli mukava retki.


9.4.2021

Teinivuosieni sana "dille" mielessä

Niin päätin, että en kaipaa yhtään epäsopivaa vaatetta säilytettäväksi kaapeissani. Siispä purin viimeisen neuletakkini, joka olikin valmiina muutaman tunnin. Olisin antanut neuleen jollekin tutulle, ja paljon olen antanutkin, mutta lähipiirissäni ei ole ketään jolle se olisi sopinut.

Aloitin heti uuden työn purkulangoista ja nyt osaan, toivottavasti, tehdä oikean kokoisen. Edes sinne päin.

Laiskuuttani yritän välttää lankojen suoristamista vyyhdille ja kokeilin, miten saan työn jäljen edes jotenkin siistin näköiseksi. Kostutin aluillaan olevan neuleen ja annoin sen kuivua. Tulos oli jo aika hyvä ensimmäisestä käsittelystä. Lisäksi pohdin neulemallia, jolla saisin hämättyä työn jälkeä. Aika hyvin toimii: Oikealla puolella aina oikeaa ja nurjalla puolella 1 o, 1 n. Tätäkin voi neuloa toinen silmä telkkarissa.

Asiasta toiseen: täytyisi varmaankin pöyhäistä kuvan saippuakranssia. On lakannut tuoksumasta. Ja onneksi olen tuunannut kuvan pyyheliinapidikkeitä jemmaan. Elämä on...

Kuvassa UFO:t valmiina. Nyt on kaikki Pyry-langat saatu käytettyä. Vanhaa roosaa on pienen pieni nöttönen jäljellä. Miehelleni neulottu pipo 7 veljestä langoista sai resorin palasta vuorin. Pipot menevät suoraan talvisäilöön.

Pojan tyttöystäva sai jo sinertävät ja tytär vanhasta roosasta tehdyt asusteet. Setissä oli mukana virkattu tuubihuivi, joista jokin aika sitten kirjoittelin. Olivat mieluisia molemmille.