Kyllä on meikämummi sekaisin, koska olen vähän innostunut leipomiseen. Mies on ostanut muutaman kerran kaupasta puolalaisia omenia 70 c kilohintaan. No emme nyt niitä ihan hirveästi syö, joten päätin leipoa niistä jotakin.
Ensiksi leivoin omena-rahkapiirakan. En millään muista, millä ohjeella sen tein. Muistan kuitenkin, että ohjeesta poiketen lisäsin rahkaan rusinoita ja sitruunan mehua. Enemmänkin olisi sitruuna saanut maistua, koska omenat olivat makeita. Kaipasin siis hapokkuutta lisää. Mutta ei ongelmaa; syötyä tuli. Suurimman osan annoin tyttären perheelle.
Tänään leivoin pari omenalimppua Kotilieden ohjeen mukaan. Minulla ei ollut makeuttamatonta omenasosetta, joten raastoin omenat raastimella enkä kypsentänyt niitä etukäteen. Olivat sen verran pehmeitä, että arvelin olevan sopivia noinkin. Eipä ollut kuminaakaan, joten lainasin sitä naapurista.
Laitoin taikinan pariin Eskimo-uunivuokaan, jotka ollaan saatu tuliaispussissa. Limppu maistui maukkaalta ja teen niitä uudelleenkin. Ehkä ilman vuokaakin onnistuisi.
Olen ollut mieheni kanssa melkein 50 v yhdessä ja nyt vasta ensimmäisiä kertoja hän on alkanut syömään pullaa. Oikein pyytänyt niitä. Olen leiponut tänä vuonna jo enemmän kuin viime vuonna yhteensä ja pullankin olen saanut jo onnistumaan. Ollut perheen ja aikoinaan työpaikkani vitsin aiheena. Tytär joskus sanoi, että sulla ei taida nuo pullan sukuiset onnistua.
En saanut yhtenä kertana kaikkia pullia mahtumaan uunipelleille, joten kypsensin loput, ne rumimmat, air fryerissa. Hyviä tuli.
