Jouluinen kaitaliina lapsuudesta

Löysin kuvan kaitaliinan siivotessani aikoinaan vanhaa kotiani. Löysin sen toisen kerran järjestellessäni askartelutavaroitani uuteen kappiin. En sitten malttanutkaan pilkkoa sitä, vaan laitoin sen joulupöytäämme koristamaan. Lapseni eivätkä tietenkään lapsenlapseni olleet sitä ennen nähneet, mutta toivon, että joskus liinan nähdessään muistot tästäkin joulusta palaavat mieleen.

Silloin kun itse olin ihan pieni, ei printtikankaat olleet kovinkaan yleisiä, joten mielikuvitukseni pääsi liinasta valloilleen. Vähän siinä oli mielestäni oudosti pukeutuneita ihmishahmoja, mutta kukkakorit olivat todella hienoja.

Muutamaa vuotta nuorempi pikkuveljeni ei tänään joulupöydän liinaa muistanut nähneensä, mutta vanha äitini muisti tietenkin. Hän otti ajan saatossa hienompia joululiinoja käyttöön ja vanha sai väistyä niiden tieltä. Oli onnekseni säästänyt vanhan. Taisi tulla hänellekin tänään liinan nähtyään nuoruusmuistoja mieleen.