14.4.2017

Voihan villahousut

Sain viimeinkin valmiiksi neulomani villahousut. Katsoin viisaammaksi tehdä työ loppuun, vaikka kesä onkin vastassa. Olisi ollut varmaankin syksyllä tylsää ottaa esiin keskeneräinen käsityö, eli tunnen itseni.

Minä persjalkainen neuloin Novitan ohjeella suurimman koon (44/46) mukaan - varmuuden vuoksi. Että mahtuu sitten alle pitkät kalsaritkin kunnolla. Pöksyistä tuli valtavat. Luulin pituuden häviävän leveyteen, mutta tällainen 162 cm pitkä naisihminen ei saa millään noita sopimaan päällensä.

No, nyt villahousut etsii uutta omistajaa. Yritin kaupata niitä miehelleni ja sitten pojalleni. Ovat molemmat reippaasti yli 180 cm pitkiä ja hoikkia. Heille ehkä nuo voisivat sopia pituudesta pilkkihaalarin alle. Katsotaan sitten, kun pakkasilmat tulevat taas. Kenellekään vieraalle en kehtaisi tekelettä antaa. On tehty sen verran laaduttoman näköiseksi. Onneksi kuitenkin neuloin harmaasta Nalle-langasta. Harmittelin jossakin vaiheessa, että aina harmaata, että olisin voinut valita räiskyvämmän väristä lankaa.

En minä tähän lannistu. Seuraavan villahousun neulomisen osaan jo arvioida paremmin. Osaan ottaa tekemistäni ohjeen myös lyhytlahkeiseen versioon. Aion myös neuloa resorineulosta korkeammalle reisiin. Lahkeet aloitan sukkapuikoilla ja muutaman lisäyksen jälkeen vaihdan pyöröpuikkoihin. Koko neulomuksen voisi kait neuloa ilman saumoja. Pitääpi tutkia asiaa. Minä niin inhoan kappaleiden yhdistämistä.

Hyvä apukeino housuosan silmukoiden laskuun oli maalariteipinpalat, jotka liimasin kappaleiden molemmille sivuille. Kirjoitin niihin lisäysten ja kavennusten määrän ja kuinka monenteen kerrokseen niitä tehdään, eli muutin sentit kerroksiksi. Ei tarvinnut koko aikaa miettiä ja tutkia, että menikö oikeinpäin. Toinen puoli neulottiin peilikuvana, joten siinäkin laput helpotti työn tekemistä.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti