Sytykeruusuja lahjaksi

Astiat sytykeruusuille ovat Tokmannista

Tytär pyysi minua tekemään sytykeruusuja, jotka hänen perheensä antoi jouluna pieneksi muistamiseksi takan omistaville kavereilleen. Meille on jäänyt ainakin kymmenen vuoden takaa käyttämätöntä mehiläisvahaa, jota olen sulattanut näihin yhdessä steariinin kanssa.

Kaverini tietävät jo sytykeruusu-värkkäilyistäni, ja saankin heiltä tyhjiä munakennoja ihan kiitettävästi. Isäntä ei suostu enää muilla systeemeillä pesiä sytyttämäänkään, joten olen saanut tehdä näitä vuosien saatossa ämpärikaupalla.

Ilmoittauduin eilen maaliskuussa pidettävälle Kansalaisopiston munankuorimosaiikki-kurssille, joten tulee ehkä sitten käytettyä munan kuoretkin.