Skeittilauta ja liiskattu mämmi
Taidan kuitenkin pitää vähän parempana keramiikkatöitäni kuin otsikkoni antaa ymmärtää? Nämä vaan tuli mieleeni ensimmäiseksi nähtyäni valmiit työni. Suurin ongelma keramiikan tekemisessä on kuitenkin se, että en tarvitse mitään. Ainoastaan tekemisen iloa. On todella vaikeaa aloittaa mitään, koska järki sanoo muuta kuin että antaa mennä vaan. Opettaja on viitseliäs ja kannustava ja kurssikaveritkin mukavia, joten nihkeys johtuu ihan itsestä.
Kuvan pitkä vati on oikeastaankin pitkä - 50 senttiä. Alkujaan siitä oli tarkoitus tehdä sellainen kalavati, johon mahtuu mittakala. Tein kuitenkin toisen melkein samanlaisen. Kuvio vaan on erilainen, eli muistuttaa paremmin kalavatia. Se vaatii vielä viimeisiä silauksia ennen valmistumista.
Jännän näköinen kuvio, tuo mieleen kudotut tai kirjoitit vaatteet. Monessa käsityöstä on tuo ongelma, miksi tehdä tavaraa täysiin kaappeihin. Olen joskus miettinyt, että pitäisikä valita työmenetelmiä, joissa valmistuminen kestää mahdollisimman kauan?
VastaaPoistaMaalasin ennen saven polttoa kuviot vaalealla lietteellä. Polton jälkeen tehtiin vasta lasitus. Vati ei päädy kaappiin, vaan korkealle keittiön komeron päälle - on vielä tyhjänä eikä sinne näe, heh.
Poista