30.11.2020

Pientä kierrätystä

Kuusi on 35 cm korkea

Täytyi välillä näperrellä jotakin pientä, joten askartelu oli välillä mukavaa puuhaa.

Styrox pohja on uusi kuten myös styrox pallot. Ostin, kun sain puoleen hintaan loppuunmyynnistä. Puinen tähti on vanhaa varastoa.

Kangas kuuseen on verhojen lyhennyksestä jääneistä paloista. Oli niin katkeran kallis ostos, että vieläkin kangasta leikatessa kyynel vierähti silmäkulmaan. Pointsit kauppiaalle - osasi asiansa.

Leikkasin kankaasta pieniä neliöitä. Koska siksak-sakset on tylstynyt enkä viitsinyt teriä teroittaa, leikkasin palat vinoon kudelankaan nähden. Ei siten rispaannu.

Kiersin palat tikun nokkaan rullalle ja kastoin nirkon liimaan. Nirkon työnsin styroxin sisälle. Pallot liimasin viimeiseksi. Valkoisen tähden reunat maalasin kultakynällä.

Meillä ei mökillä ole paljoakaan joulukoristeita, joten tämä löytää paikkansa.


22.11.2020

Puolet itselle

Täytyy vieläkin tyytyä anopilta, vuonna 1995, perittyyn pipoon. Alunperin kuvittelin neulovani kuvan pipon itselle, mutta työ ei mennytkään ihan nappiin.

Etsin lähikaupasta pehmeää lankaa, sellaista joka ei karhistele. Päädyin Novitan Pyryyn, joka on kait kampanjatuote.

No - kuvittelin vaaleansinisen sopivan minulle harmaantumiseni myötä. Sävy viekin minusta loputkin värit. Siksi ei niin kovasti harmita pipon pienuus ja selvä virhe siinä.

Etsin netistä ohjetta ostamalleni Pyry langalle ja löysin pipo-ohjeen Novitan sivuilta. Pipoon annettiin pyöröpuikoille silmukkamääräksi 56. Vyötteessä suositellaan puikoiksi 6 - 7 mm. Ohjeessa ei kuitenkaan ole kokoa kerrottu, paitsi "osta"-osiossa mainittu 5 mm sukkapuikot. Siksi valitsin tämän puikkokoon. Ajattelin pipon olevan lämpimämpi kun on tiheämpi.

Loin pipoon 90 s, koska 56 s olisi ollut aivan liian kireä. Nytkin piposta tuli liian pieni. Syynä palmikkokuvio, joka ei sopinut ollenkaan. Pipo ei jousta niiden kohdalla yhtään. Lisäksi silmääni pistää neulomani ylimääräinen kerros palmikoissa. Lopuksi tein tupsun, koska vien sen kokeiluun tyttärentyttärelle - kuinkas muuten.

Virkattu tuubihuivi sentään onnistui. Sen virkkasin 5 numeron koukulla. Olen näitä väkertänyt niin paljon, että alkaa jo kyllästyttää. Löytyy käytössä itsellä ja lähipiireissä.

 

14.11.2020

Torkkupeitto lukiopojalle

Sain kolmannen torkkupeiton valmiiksi melko nopeasti. Ainakin omasta mielestä.

Peitto on virkattu 7 veljestä-langasta ja väreiksi valitsin harmaan kolme eri sävyä sekä mustan. Palojen yhteen ompeleminen sujui työn edetessä, koska värijärjestys oli selvä.

Laitan vielä kuvat parista edellisestä peitosta. Oli sen verran kova urakka. Kuvassa ylhäällä olevan saa ekaluokkalainen poika. Alakuvassa olevan saa kolmannella luokalla oleva tyttö.

Toivottavasti lapsenlapset tykkäävät joululahjoistaan. Vaikkapa sitten joskus. Laitamme vielä perinteisesti vähän rahaa heidän tileilleen, joten tavarat meiltä jäävät taas kauppoihin.

Seuraavaksi aion näprätä jotakin pienempää juttua. Neuletakki odottaa palojen yhteen ompelemista - vieläkin. Jotkut jutut ei vaan tunnu etenevän. 

13.11.2020

Pikkelöityjä suppilovahveroita

 

Naapurin mies sanoi vaimolleen, joka ei koskaan kalastanut, että kyllä hän perkaa kaiken, minkä vaimo saa järvestä ylös. Vaimo innostui kalastamaan, joten tämä on toiminut minulla lupausten antamisissa varoittavana esimerkkinä.

Jos olisin sanonut miehelleni, että puhdistan kaikki sienet, mitä hän metsästä tuo, olisin nyt kusessa.

Tänä syksynä viimeinkin sain hänet houkuteltua kanssani sienimetsään. Nyt ollaan sitten rampattu metsissä kahdestaan ja kaverien kanssa. Suppilovahveroita ollaan kuivattu, pakastettu, pikkelöity ja tarjottu ilmaiseksi kaikille halukkaille. Itse menen mukaan enää vain sellaiseen metsään, jonka vain minä tunnen. Ukko saa mennä omalla vastuulla minne huvittaa, ja onkin löytänyt sieniä ihan ennakkoluulottomistakin paikoista.

Oikealla oleville löytyy netistä ohje todella maukkaille pikkelöidyille suppilovahveroille: https://anna.fi/reseptit/pikkeloidyt-suppilovahverot

Kuvan vasemmalla puolella olevaan on ohje naapurin kokeilusta, jonka ainemääriä vähän tarkensin.

Liemi: 4 dl vettä, 1½ dl etikkaa, 2 dl sokeria, 2 tl suolaa, 1 - 2 rkl sitruunan mehua, punasipuli, 2 chiliä, 4 valkosipulin kynttä, 2 laakerinlehteä, n 10 kokonaista mustapippuria, reilu lusikallinen tuoretta timjamia.

Mittaa ainekset ja viipaloi valkosipulin kynnet, sipuli sekä chili joukkoon. Keitä liemi, anna jäähtyä. Sekoita liemeen noin 300 g tuoreita suppilovahveroita ja purkita.

Käytin punaista suippochiliä medium 5. Sitruunanmehu on lazy lemonia. Etikkaa laitoin 1 dl tavallista ja ½ dl valkoviinietikkaa. Sipuli saa olla tavallista jos tykkää. Naapuri käytti timjamin asemesta korianterin siemeniä. Mikä ettei voisi kokeilla myös kuivattua timjamia, sinapinsiemeniä tai jotakin ihan muuta.

Kuvan purkit olivat liian suuret annoksilleni, mutta jatkoin toissailtana pikkelöimistä. Tein enimmäkseen puolitoistakertaisia annoksia. Sieniä oli kaikkiaan 3kg.

Paljon on syöty, osa oli isänpäivän lounaspöydässä. Kellarissa odottaa pari purkkia joulupöytään, jos vaan säästyy sinne asti. Lapsille vein osan. Mies syö niitä myös leivän päällä. Itse tykkään liharuokien seurana. Reseptit eivät sisällä neilikkaa, joka ei ole minun makuun. Siksi halusin kokeilla jotakin ihan muuta. Ja kyllä ne sienetkin joukosta maistuvat.