30.12.2019

Emma Suomisen käsitöitä

Kävin reilut pari viikkoa sitten tutustumassa Koskilinnaan, joka on J. W. Suomisen aikoinaan  perheelleen rakennuttama koti. Paikka sijaitsee Nakkilassa ja sisältää historian havinaa. Erityisesti mieleeni jäivät perheen äidin, Emma Suomisen, käsityöt.
Paikassa oli lupa kuvata, joten otin hänen töistään muutaman kuvan lukijoita ja itseäni ilahduttamaan. Jotkut näistä ovat malliltaan hyvinkin yksinkertaisia, mutta silti kauniita. Kauneutta lisää töissä käytetty ohuehko lanka.

17.12.2019

Joulunajan viirinauha

Tykkäsin taas ommella viirinauhan joulua koristamaan. Voi olla, että tämä löytää paikkansa makuuhuoneen verhokapan edestä. Katsotaan nyt, josko koti tälle löytyykin muualta.

Nauha on vajaat kolmisen metriä pitkä kangaslappujen osalta. Viirit ompelin kaksipuoleisiksi. Oma hommansa niissä, mutta työn jälki palkitsee. Nauha on vinokaitaletta.
Edellinen viirinauha kolmen vuoden takaa pääsee taas omaan paikkaansa.
En tiedä mikä, mutta jokin näissä ruotsalaisen Mialotta Arvidsson-Marsin tontuissa viehättää minua.

16.12.2019

Lisää kohoneulepipoja

Tyttärentytär kertoi hänen kaverinsa kyselleen, että eikö mummisi tosiaankaan ehdi neuloa tuollaista pipoa? Kyse on siis valkoisesta kohoneulepiposta, jota koulussa kovasti ihailtiin pipotilausten myötä. Kirjoittelin mietteitäni asiasta jo aiemmin jutussani https://merjee.blogspot.com/2019/11/punaiset-kohoneulepipot.html.

Ei kai sitä sitten voi olla ilahduttamatta pientä tyttärentytärtä. Neuloin sittenkin pipot hänen ystävien toiveiden mukaan: kaksi valkoista, yksi musta ja yksi harmaa. Harmaa toivottiin ilman tupsua. Tein kuitenkin tupsun varmuuden vuoksi. Kahdeksanvuotias voi tulla toisiin aatoksiin, joten hän saa tupsun irrallisena mukaan.

Sovittiin, että tyttö saa pipot paketoitavaksi ennen koulun päättäjäisiä. Hän voi antaa ne silloin käärittyinä lahjapaperiin.

Ohje tässä VIELÄ kerra: https://www.novitaknits.com/fi/fi/neuleohjeet/kohoneulepipo-novita-isoveli

Olisikohan tämä malli jo meikäläisen osalta kaluttu loppuun?

12.12.2019

Käsityölehdille kyytiä

Nyt tuli taas vimma karsia tavaroita. Askartelukaappieni inventaarion jälkeen kävin käsiksi iankaikkisen vanhoihin käsityölehtiin. Olen niitä jo joskus hävittänyt, ja nyt homma sai jatkoa.

Sitä kuvittelee tekevänsä kaikenlaista ja säästää lehdet mukamas tarpeeseen. Tosiasiassa netistä tulee tuutin täydeltä virikkeitä ja ne eivät vie tilaa kaapeista. Täytyy tosin tunnustaa, että tulostamani ohjeen olen yleensä mapittanut. Vielä sentään se mappi on reilusti vajaa. Tietsikalla on tallennettuna rajoitetusti aiheittain mielenkiintoisia juttuja, joihin olen päättänyt palata myöhemmin. Ja ei ne ideat itseltäkään taida vielä loppua.

Yläkuvassa oikealla on säästämäni ohjeet kansioon, vasemmalla paperikeräykseen menevät tsekkaamani lehdet.
Juu, sukuvika. Tyttären kotona tehtiin pientä pintaremonttia, ja kuinkas ollakaan. Sain "ota tai hävitä" -periaatteella säästettyjä askartelu- ja käsityölehtiä. Nämä aion vielä käydä tänään läpi. On sen verran vielä päiviä jouluun, että tästä hommasta voin nauttiakin. Paniikki iskee sitten joskus myöhemmin, kai?

11.12.2019

Seinäamppeli moppilangasta

Solmin makramee-seinäamppelin Chunkymop-moppilangasta. Langan paksuus on 4 mm ja 80 prosenttia siitä on kierrätyspuuvillaa, loput polyesteriä.

Aloitin ensin ajatuksenani tehdä seinävaate, mutta mieli muuttui solmeilun edetessä. Ihan hyvältä kalanruotokuvio näyttää tässäkin työssä. Hyvältä ja hyvältä - seinäamppeli löysi heti uuden kodin.
Merkkasin vyötteeseen, montako metriä lankaa kulutin kyseiseen amppeliin. Laskeskelin, että kerän lopusta pitäisi materiaalia riittää vielä toiseen samanlaiseen.

8.12.2019

Virkattuja herkkuja


Virkkasin pitkästä aikaa herkkuja. Ohjeita näihin on vähän vaikea antaa, koska langat ovat osastolta "mitä sattuu löytymään". Yritin kuitenkin valita ne periaatteella, että muistuttavat väreiltään mahdollisimman paljon aitoja mallejaan. Osa näistä on pelkkiä mielikuvituksen tuotteita.

4.12.2019

Tupsupipo pojalle

Neuloin Novitan Isoveli langoista tyttärenpojalle tupsupipon. Kolme väriä näistä on kerän loppuja. Ovat hyviä värejä, koska samoja löytyy hänen toppatakistaan

Neuloin taas alla olevan ohjeen mukaan, PAITSI:

Malli on 2 o, 2 n, neulosta koko matkalta. Viimeisten kavennuskerrosten alettua vaihdoin puikot numeroa pienempiin. Neuloin niillä joka puikon alussa ensin 1 o silmukan, seuraavat 2 o yhteen, loput silmukat oikein. Kun joka puikolla oli 4 s, katkaisin langan ja pujotin sen neulalla silmukoiden läpi. Viimeiseksi kiristin silmukat yhteen ja päättelin langan.
https://www.novitaknits.com/fi/fi/neuleohjeet/kohoneulepipo-novita-isoveli
Raidat tein suorareunaisina, joiden neulomisesta on ohjelinkki alla:
https://www.ristiin-rastiin.fi/2018/12/pikavinkki-suorat-raidat-joustinneule.html
Pipon ohje on alkuperäisestä mallista päätellen aikuiselle naiselle. mutta on ainakin minulle aivan liian pieni. Tyttärenpoika on eskarissa, ja kuvittelen päähineen olevan hähelle sopivan kokoinen.





1.12.2019

Mustavalkoinen virkattu kaulakoru

Kuvan virkatun kaulakorun tein kälylleni kiitokseksi häneltä saaduista langoista. Aikaa ehti kulua jonkin verran työn aloittamisesta. Oli vain vähän kesken, mutta viimein sain vietyä saajalleen.

Alla olevasta linkistä löytyy jonkinlainen ohjeen tapainen. Nämä virkkaamani korut ovat lähes aina erilaisia, joten enpä oikein tarkkaa ohjetta voikaan antaa. Suunnittelu alkaa miettimällä saajaa ja sitten vasta tulee kaikki muu.
https://merjee.blogspot.com/2017/12/virkattuja-kaulakoruja.html

30.11.2019

Jouluvalot muistin varassa?


Kiitän itseäni, eli ainakin kerran vuodessa. Tunnen sen verran hyvin nuppini, että en vaan yksinkertaisesti muista vuoden päästä, mikä lamppusarja kuuluu mihinkin. Siksi olenkin jo monta vuotta merkannut ne omiin pusseihinsa. Niihin pieniin myyntipakkauksiin takaisin tunkeminen kun ei minulta onnistu. Pussit säilytän kirkkaassa kannellisessa muovilaatikossa. Löytyvät siten kaikki samasta paikasta.
Pihakuusen valot kiinnitän oksiin vanhoilla harmaantuneilla pyykkipojilla. Nioin vuosi sitten kirjoittelin pitkän valosarjan asettelemisesta. Muistin virkistämiseksi juttu löytyy alta:
https://merjee.blogspot.com/2018/12/valosarja-ketjusilmukoilla.html

28.11.2019

Kikka kolmonen verhojen silitykseen

Hyvin jo oiennut
Pesin eilen ikkunat mökillä ja vaihdoin olkkariin verhot. Jostakin syystä ikkunoiden pesu on minulle inhokkihommaa, eikä verhojen silitys ole koskaan fiilistä nostattanut. Eli enemmän meni taas aikaa aloittamiseen ja kitinään kuin itse työhön.
Vaihtamani verhot ovat halpismallia. Melko hyvin ommeltu, mutta minulle tuottaa muissakin verhoissa ongelmia saada reunat suoriksi silittämällä. 

Suoristamiseen olen keksinyt keinon. Tai voi olla muidenkin juttu, mutta en ole kuullut.
Kiinnitän verhojen alakulmiin noin pariksi viikoksi pöytäliinoille ulkokäyttöön tarkoitetut painot. Siinä ajassa verhoni reunat ehtivät suoristua. Kuvan painot olen hätäpäissäni joskus ommellut pöytäliinoille - voisivat ne kauniimpiakin olla. Pikkuisten pussien sisällä on pieniä kiviä.
Minulla oli joskus valkoiset kävyn malliset muovipainot, jotka jäivät ulkoterassin pöytäliinan kulmiin kotiin lähtiessämme. Viikon päästä oravat olivat nakertaneet kaikki rikki.

25.11.2019

Rusettityynyt

Rusettityyny eri väreissä
Ompelin taas rusettityynyjä. Edelliset tein kolmisen vuotta sitten. Blogiin kirjoittaminen toimii hyvin myös päiväkirjana. Ei sitä muuten muistaisi, koska teki ja mitä.

Idea tyynyihin ei ole minun, vaan joskus Pinterestistä löydetty. Nämä eivät tosin ole ihan samanlaisia, ja useinhan töistä tuleekin oman näköisiä.

Päälliskangas on IKEA:sta kuten myös sisustyyny. Tyynyn koko on 50 x 60 cm. Nauha keskellä on kaksipuolinen ja sen leveys on 12 cm. Tai itse asiassa nauha on lenkki, jonka sisään valmiin tyynyn pujotan. Itse tyyny ei saa olla näissä liian paksu, jotta sen saa mahtumaan lenkkiin.
Näillekin löytyi uusi onnellinen(?) omistaja.

21.11.2019

Punaiset kohoneulepipot

Kohoneulepipot
Sain tyttäreltäni jemmastaan punaista Isoveli-lankaa. Neuloin siitä taas pari pipoa kun en muutakaan keksinyt tehdä saamastani määrästä. Malli on kiva ja työ etenee mukavasti paksusta langasta.
Neuloin edelliset syyskuun alussa ja kirjoittelin siitä tuolloin blogissani: https://merjee.blogspot.com/2019/09/kesalesken-kasityot.html

Ohje löytyy myös tästä: https://www.novitaknits.com/fi/fi/neuleohjeet/kohoneulepipo-novita-isoveli

Alkuperäisen ohjeen mukaan neulottu pipo on hyvä 8-vuotiaalle tyttärentyttärelle ja ohjeeseen lisäämäni kahdeksan silmukkaa on sopiva määrä tyttärelleni.
Tupsun tein pienempään pipoon, isompi sai taas jäädä ilman.
Kävin jokin aika sitten tyttäreni perheen luona. Nuori neiti ilmestyi innostuneena ja kertoi hänellä olleen valkoinen pipo ensimmäistä kertaa koulussa päässään. Tyttö juoksi hakemaan muistiinpanonsa, jonka otsikossa oli "mummille tilaus". Neljä tyttöä oli tehnyt minulta pipotilauksen. Apua! Olin todella ikävässä tilanteessa. En voinut panna lumipalloa vyörymään. Jos vaikka olisinkin neulonut neideille ilmaiseksi pipon, niin ehkäpä juttu ei olisikaan jäänyt siihen. Laskua en tietenkään olisi voinut antaa.
Selitä siinä sitten pahoittamatta pienen mieltä. Sanoin sitten pähkäiltyäni, että en taida ehtiä. On nyt niin paljon muuta. Lupasin vielä keskustella äitinsä kanssa, joten kysele sitten häneltä vielä aamulla. Mietitään yön yli. Hyvin sujui mummilta vaikeitten asioitten ulkoistus, jeh!

15.11.2019

Opastusta munankuorimosaiikkiin pikana

Lupauduin vuorokauden varoitusajalla pitämään paikalliselle Martta-yhdistykselle pikakurssin munankuorimosaiikista. Munankuori askarteluun oli heille, vaikkakin näin joulun alla, hyvä materiaali. Marttojen juhlavuoden 2019 tuote kun on kananmuna. Opastuksen kesto saisi olla noin pari tuntia ja materiaalit eivät saisi maksaa paljoa.

Lähdin puhelun jälkeen samantien Tokmannille ostamaan styrox-kuusenpalloja sekä Taide- ja kehyspuotiin ostamaan punaista akryylimaalia.
Munankuoret sekä muut tarvikkeet minulla oli omasta takaa valmiina.
Koska ajan puutteen vuoksi emme olisi ehtineet pohjamaalata palloja, liimattiin kuoret suoraan valkoiselle pinnalle. Hiominen liiman kuivuttua jätettiin väliin, koska kuoret olisivat saattanet irrota. Pallot maalattiin punaisella akryylivärillä ja sen jälkeen pinta sai värittömän kalustelakan. Pallon käsissä pitämistä helpotti grillitikku.

Jokaisen vaiheen välissä työt kuivattiin hiustenkuivaajilla. Niitä löytyikin kiitettävästi omasta takaa. En sitten tiedä lopputuloksesta, mutta Martat saivat kuivahkot koristeet tikun nokassa ja muovipussissa mukaansa.
Toin paikalle joitakin valmiita töitäni, joita vein itseltäni sekä tyttäreltäni. Niistä pystyi paremmin hahmottamaan, mitä kaikkea voi munankuorista tehdä. Vein myös tuoreita kuoria astiaan likoamaan. Näin askartelijat pääsivät kokeilemaan kalvojen irroittamista. Vein myös puisen astian, johon annoin työnäytteen ja siihen saivat muutkin kokeilumielessä painaa kuoren palansa.

Sain pikakurssista ihan hyvää palautetta. Itse tietenkin olisin halunnut perehdyttää ajan kanssa, mutta tekniikka tuli Martoille ainakin jotenkin tutuksi.

Valmiita töitäni


13.11.2019

Makramee-amppelit seinälle

Solmin kolme amppelia seinälle Paulina-punoskuteesta. Tilasin kuteen Lankavasta ja toimitus kesti vajaat pari päivää.

Niin siinä sitten kävi, että kuteen paksuus, 5 mm, tavallaan yllätti. En oikein osannut kuvitella materiaalia etukäteen mielessäni. No - harjoittelen vasta.
Poikkipuut ovat puuvajasta sisälle kuivumaan tuotuja hellapuita. Kuorin ne puukolla, joka ei onneksi ollut kovin terävä.
Merkkasin vyötteeseen käyttämäni lankamäärän/amppeli. Siten pysyn kärryillä, mihin kerän lopusta vielä riittää.

7.11.2019

Isänpäivälahja huumorimiehelle

7 veljestä
Neuloin miehelle pipon 7 veljestä-langasta ihan normaalisti päättelyn loppupuolelle asti. Siinä sitten muistin kaverini voittaman hattukilpailun joskus 70 - 80-luvun vaihteessa paikallisessa ravintolassa. Kyseessä oli siis miespalkinto. Muistini syövereistä päätin vähän matkia pipon ideaa.
Neuloin pipon päähän pienen sukan. Silmukoita vartaalla on kahdeksan. Jatkossa, jos neulon enemmän näitä, sukan mallia voisi jalostaa.

Tätä ei saa mieheni, vaan on saajalleen jouluna yllätys.
Yllätys
Itse voitin naisten sarjan hatullani. Minulla oli silkkisiä punaisia pelargoneja isossa ruskeassa muoviruukussa ja ruukku väärinpäin päässäni. Tekele on vieläkin tallessa vaatehuoneen kätköissä.

4.11.2019

Makramee-amppeli


Punoin makramee-amppelin Novitan luonnonvalkoisesta Strömsö-langasta. Aioin ensin solmia sen Novitan ohjeiden mukaan, mutta sitten päätinkin itse vähän "säätää" mallia tekemiseni edistyessä.
Työn kokonaiskorkeudeksi tuli metri häntineen päivineen.

Amppelissa on vanha paavalinkukka, josta kirjoittelin aiemmin. Alkoi kait kukkia sen jälkeen kun rutistelin juuria.
Ostin Jyskistä kaikkein halvimman vaaterekin pelkästään makramee-solmeilua varten. Ulkona terassilla kun on hippasen vilpoista näperrellä tähän aikaan vuodesta.
Rekki on siitä hyvän mallinen, että sen luona pääsee lähelle työtä. Rekissä on alhaalla vain yksi poikkirauta. Telineen korkeutta voi säätää ja alla on pyörät.








Tilasin viikonloppuna Lankavasta paria erilaista makrameehen soveltuvaa lankaa. En paljoa, vaan ihan ensin kokeeksi.
Kävin ensin paikallisessa marketissa etsimässä makrameehen soveltuvaa lankaa. Kyselin parilta myyjältä, mutta he ensin googlasivat, mitä makramee on. En siis löytänyt. Kotiin lähtiessä hoksasin Motonetin ja päätin piipahtaa sen naruosastolla. Nuori miesmyyjä kyseli, että löysinkö etsimäni. Kerroin mitä etsin, ja hän tiesi heti mistä on kysymys. Myymälässä oli tietojensa mukaan pari kerää puuvillanarua. Myyntihylly oli vaihtunut, ja kaveri sanoi minulle etsimisen tiimellyksessä, että ennen et kotiin lähde ennenkuin kerät on löydetty. Nyt minulla on pari pientä kerää kiererttyä puuvillanarua ja hyvä mieli palvelusta.
Amppelin metallinen lenkki on tyttären purkamasta käsilaukusta. On mennyt oppi perille.

1.11.2019

"Nakkisarvet" ja nakki-juustosarvet

Tutkiessani pakastinta löysin viime joululta jääneen voitaikina paketin. On pitänyt hävittää se monta kertaa, mutta ajattelin sitten kokeilla leipoa "nakkisarvia". Jääkaapissa oli parasta ennen päivämäärän ohittanut paketti kuorettomia grillibalkan-makkaroita, joita päätin myös käyttää.

Puolitin voitaikinalevyt, sipaisin pinnalle sinappi-ketsuppi -seoksen, leikkasin pienen ja ohuen siivun juustoa, kiersin sisälle juuston sekä neljäsosan makkarasta. Pinnan voitelin munalla.

Nämä tuli syötyä, eikä taikina maistunut vanhalle. Ihme kyllä. Olivat kylminä ehkä parempia. Luonto kiittää, mutta suonet paukkuu.
Nakkisarville löytyy monta ohjetta sekä nimeä. Itse teen alla olevalla ohjeella.
Resepti ei taida olla paljoakaan terveellisempi, mutta sarvet ovat niin hyviä. Leivon näitä(kin) tosin todella harvoin.
 
Nakki-juustosarvet (16 kpl)

2 1/2 dl maitoa
25 g hiivaa
1/2 rkl suolaa
6 dl vehnäjauhoja
50 g voita
75 g (1 1/2 dl) emmental punaleima juustoraastetta
Täyte:
1/2 dl chili-tomaattiketsuppia
1/2 dl sinappia
1 valkosipulinkynsi
16 kuoretonta nakkia
Voiteluun 1 muna
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liuota nesteeseen hiiva. Lisää suola ja vehnäjauhot. Alusta taikina hyvin ja lisää alustuksen loppupuolella pehmeä rasva sekä juustoraaste. Anna taikinan kohota peitettynä vedottomassa paikassa.
Taikina jaetaan kahteen osaan, kaulitaan pyöreäksi, halkaisijaltaan 35 cm. Pyöreä levy leikataan kahdeksaan osaan - malli muistuttaa kolmiota. Nakki kierretään taikinan sisään samoin kuin kuvassa olevat.
 Paistetaan 225 asteessa noin 15 min.
Vinkiksi: Sose kannattaa levittää jo leikkaamattoman  levyn päälle. Suttaa siten vähemmän.

31.10.2019

Pipot miehille

Pieni pää, vähän järkee. Iso pää, ei senkään vertaa.

Tuota sananpartta käytetään meidän huushollissa aina silloin tällöin. Tiedä sitten kuinka pitää paikkansa. Sen olen kuitenkin huomannut, että pipo-ohjeiden silmukkamäärät aloituksissa ovat usein liian vähäiset. Minulla on tosin tiukka käsiala, että johtuukohan tuntumani siitä.
Pää näissä pipoissa ei ainakaan luulisi kiristävän. Ja jos kiristää, niin johtuu muista syistä - vai?

Kuvan kukkavaasissa olevassa pipossa aloitussilmukoita on 120 ja pöydällä olevassa 116. Löytämässäni ohjeessa oli 112.

Lanka on 7 veljestä ja puikot ovat nro 3½.
Olen "opiskellut" pyöröpuikoilla neulomista ja pipot ovatkin neulottu sellaisilla. Kavennusten kohdalla vaihdoin sukkapuikkoihin.

Ohje: Neulo 2o, 2n joustinta noin 27 cm. Aloita kavennukset 2 o s:n kohdalla 2 s oikein yhteen ja 2 n silmukan kohdalla 2 s nurin yhteen. Jatka neulomista 1 o, 1 n joustinneuleella noin 2 cm. Sen jälkeen neulo koko kerros 2 s oikein yhteen. Seuraavat kaksi kerrosta neulo sileää ja sen jälkeen kerros 2 s oikein yhteen, viimeiseksi kerros 1 o.

Lopuksi katkaise lanka ja pujota loppujen silmukoiden läpi.

19.10.2019

Pakkausmallin kopiointi

 
Järjestelin askartelukaappiani ja löysin tyttären minulle jemmaaman pakkauksen tarkoituksena kopioida sen malli. Koska kyseessä on kopio, en anna yksityiskohtaisempia ohjeita kuvan pakkauksiin.

Materiaaliksi valitsin paksuhkoja tapetteja vanhasta tapettikirjasta. Materiaali olisi ehkä saanut olla hieman paksumpaa.
Alkuperäinen pakkaus mustana
 
Tein kaavat pakkauksesta voipaperille. Taisi olla virhe, koska malli vaati tarkkuutta. Lopulta teinkin kaavan paksuhkolle pahville.

Tämä oli sen verran hankala "projekti" leikkaamisineen, taittelemisineen ja liimaamisineen, että tuskin teen enää näitä lisää. Eduksi voin mainita, että pakkaus on mielestäni kivan näköinen ja menee säilytyksessä pieneen tilaan.
Pyrin antamaan lahjoja pääasiassa sellaisessa paketissa jonka saaja voi kierrättää.

17.10.2019

Iloa pienistä havuista

Taas on se vuodenaika jolloin siivotaan ja viimeistellään tonttia talven tuloon. Onni on pienet havut, joita saa kerätä luvan kanssa. Kasvavat paikoitellen lähes mattona, joten niiden harvennus on ok juttu.
Pienet asetelmat terassilla piristävät varsinkin silloin, kun puut ovat varistaneet lehtensä. Myös parissa ruukusssa ulkona on havuasetelma.
Pihavaraston kätköistä löytyi vanha tekemäni saviruukku. Täytyi oikein funtsia aikaa - tekele on noin kolmenkymmenen vuoden takaa. Ollaan siis molemmat aika vanhoja.

Terassilla ollut vanha räsymatto on nyt kylppärissä kuivahtamassa. En raaski jättää sitä kosteana kylmään ulkovarastoon. Olisi varmaankin keväällä homeessa.
Kaasugrilli on talvellakin toiminnassa, mutta muut terassikalusteet viedään varastoon. Taivasalla olevat pihakalusteet pestään ja niillä kalustetaan vuorostaan terassi.
Sooloilija
Päivällä siivosin vaatekaapit vaihtamalla sesonkivaatteiden paikkaa. Mietin itsekseni, että samoja vaatteita olen roudannut edestakaisin ihan liian monta vuotta. Ilokseni huomasin kuitenkin, että puseropinkat ovat pienentyneet. Rehjuvaatteetkin tulevat sentään joskus tiensä päähän. Ei siis ihme, että on pitkästä aikaa tehnyt mieli hankkia uusia vaatteita. Ostinkin omalla luvalla hiljan pari puseroa, joista tulivat heti lempparivaatteet. On taas jotakin päälle pantavaa ihmisiin mennessä.
Omalla tavalla tämäkin vuodenaika on mukava. Ehtii (viitsii) taas tehdä kaikenlaisia omia juttuja heti kun pihatyöt ovat pulkassa.
Viisi päivää sitten sai vielä "värikylvyn". Kuvassa ihanan ruskan viimeisiä hetkiä.

3.10.2019

Musta kotelo munankuorimosaiikilla

Kuvio ruskeista munista

Ihan oikein eurolla ostin mustan pienehkön pahvirasian kirppikseltä viime keväänä suunnitellen siihen munankuorimosaiikkia. Rasia on alkuperältään myyntipakkaus aurinkolaseille. Pakkaus on siisti, joten mielestäni se oli ihan hyvä ostos. Mietin vaan toisaalta, että kaikkea sitä myydään ja kaikkea sitä ostetaan.
Kannelle tein kuvion ruskeista kuorista ja muulle osalle liimasin valkoisia kuoria. Voi olla, että tuunaan vielä laatikon kylkiäkin, mutta antaa niiden nyt olla. Kuorien hiomisen jälkeen lakkasin pinnat kalustelakalla.
Siistissä kunnossa
 
Kuvio kannattaa suunnitella etukäteen. Mittasin ja merkkasin ensin kanteen keskikohdat. Sitten leikkasin paperista kuvion, jonka ääriviivat piirsin kanteen. Esivalmistelu auttoi tässäkin tekemistä.

Minulla on nyt tekeillä parikin suuritöistä työtä, joten pieni näprääminen välillä piristää. Lisäpiristystä arkeen tuo tyttären perheen koira, joka on nyt meillä viikon verran hoidossa. Kiltti tapaus - paitsi vähän jääräpäinen - tai sanoisinko, että päättäväinen.