30.11.2019

Jouluvalot muistin varassa?


Kiitän itseäni, eli ainakin kerran vuodessa. Tunnen sen verran hyvin nuppini, että en vaan yksinkertaisesti muista vuoden päästä, mikä lamppusarja kuuluu mihinkin. Siksi olenkin jo monta vuotta merkannut ne omiin pusseihinsa. Niihin pieniin myyntipakkauksiin takaisin tunkeminen kun ei minulta onnistu. Pussit säilytän kirkkaassa kannellisessa muovilaatikossa. Löytyvät siten kaikki samasta paikasta.
Pihakuusen valot kiinnitän oksiin vanhoilla harmaantuneilla pyykkipojilla. Nioin vuosi sitten kirjoittelin pitkän valosarjan asettelemisesta. Muistin virkistämiseksi juttu löytyy alta:
https://merjee.blogspot.com/2018/12/valosarja-ketjusilmukoilla.html

28.11.2019

Kikka kolmonen verhojen silitykseen

Hyvin jo oiennut
Pesin eilen ikkunat mökillä ja vaihdoin olkkariin verhot. Jostakin syystä ikkunoiden pesu on minulle inhokkihommaa, eikä verhojen silitys ole koskaan fiilistä nostattanut. Eli enemmän meni taas aikaa aloittamiseen ja kitinään kuin itse työhön.
Vaihtamani verhot ovat halpismallia. Melko hyvin ommeltu, mutta minulle tuottaa muissakin verhoissa ongelmia saada reunat suoriksi silittämällä. 

Suoristamiseen olen keksinyt keinon. Tai voi olla muidenkin juttu, mutta en ole kuullut.
Kiinnitän verhojen alakulmiin noin pariksi viikoksi pöytäliinoille ulkokäyttöön tarkoitetut painot. Siinä ajassa verhoni reunat ehtivät suoristua. Kuvan painot olen hätäpäissäni joskus ommellut pöytäliinoille - voisivat ne kauniimpiakin olla. Pikkuisten pussien sisällä on pieniä kiviä.
Minulla oli joskus valkoiset kävyn malliset muovipainot, jotka jäivät ulkoterassin pöytäliinan kulmiin kotiin lähtiessämme. Viikon päästä oravat olivat nakertaneet kaikki rikki.

25.11.2019

Rusettityynyt

Rusettityyny eri väreissä
Ompelin taas rusettityynyjä. Edelliset tein kolmisen vuotta sitten. Blogiin kirjoittaminen toimii hyvin myös päiväkirjana. Ei sitä muuten muistaisi, koska teki ja mitä.

Idea tyynyihin ei ole minun, vaan joskus Pinterestistä löydetty. Nämä eivät tosin ole ihan samanlaisia, ja useinhan töistä tuleekin oman näköisiä.

Päälliskangas on IKEA:sta kuten myös sisustyyny. Tyynyn koko on 50 x 60 cm. Nauha keskellä on kaksipuolinen ja sen leveys on 12 cm. Tai itse asiassa nauha on lenkki, jonka sisään valmiin tyynyn pujotan. Itse tyyny ei saa olla näissä liian paksu, jotta sen saa mahtumaan lenkkiin.
Näillekin löytyi uusi onnellinen(?) omistaja.

21.11.2019

Punaiset kohoneulepipot

Kohoneulepipot
Sain tyttäreltäni jemmastaan punaista Isoveli-lankaa. Neuloin siitä taas pari pipoa kun en muutakaan keksinyt tehdä saamastani määrästä. Malli on kiva ja työ etenee mukavasti paksusta langasta.
Neuloin edelliset syyskuun alussa ja kirjoittelin siitä tuolloin blogissani: https://merjee.blogspot.com/2019/09/kesalesken-kasityot.html

Ohje löytyy myös tästä: https://www.novitaknits.com/fi/fi/neuleohjeet/kohoneulepipo-novita-isoveli

Alkuperäisen ohjeen mukaan neulottu pipo on hyvä 8-vuotiaalle tyttärentyttärelle ja ohjeeseen lisäämäni kahdeksan silmukkaa on sopiva määrä tyttärelleni.
Tupsun tein pienempään pipoon, isompi sai taas jäädä ilman.
Kävin jokin aika sitten tyttäreni perheen luona. Nuori neiti ilmestyi innostuneena ja kertoi hänellä olleen valkoinen pipo ensimmäistä kertaa koulussa päässään. Tyttö juoksi hakemaan muistiinpanonsa, jonka otsikossa oli "mummille tilaus". Neljä tyttöä oli tehnyt minulta pipotilauksen. Apua! Olin todella ikävässä tilanteessa. En voinut panna lumipalloa vyörymään. Jos vaikka olisinkin neulonut neideille ilmaiseksi pipon, niin ehkäpä juttu ei olisikaan jäänyt siihen. Laskua en tietenkään olisi voinut antaa.
Selitä siinä sitten pahoittamatta pienen mieltä. Sanoin sitten pähkäiltyäni, että en taida ehtiä. On nyt niin paljon muuta. Lupasin vielä keskustella äitinsä kanssa, joten kysele sitten häneltä vielä aamulla. Mietitään yön yli. Hyvin sujui mummilta vaikeitten asioitten ulkoistus, jeh!

15.11.2019

Opastusta munankuorimosaiikkiin pikana

Lupauduin vuorokauden varoitusajalla pitämään paikalliselle Martta-yhdistykselle pikakurssin munankuorimosaiikista. Munankuori askarteluun oli heille, vaikkakin näin joulun alla, hyvä materiaali. Marttojen juhlavuoden 2019 tuote kun on kananmuna. Opastuksen kesto saisi olla noin pari tuntia ja materiaalit eivät saisi maksaa paljoa.

Lähdin puhelun jälkeen samantien Tokmannille ostamaan styrox-kuusenpalloja sekä Taide- ja kehyspuotiin ostamaan punaista akryylimaalia.
Munankuoret sekä muut tarvikkeet minulla oli omasta takaa valmiina.
Koska ajan puutteen vuoksi emme olisi ehtineet pohjamaalata palloja, liimattiin kuoret suoraan valkoiselle pinnalle. Hiominen liiman kuivuttua jätettiin väliin, koska kuoret olisivat saattanet irrota. Pallot maalattiin punaisella akryylivärillä ja sen jälkeen pinta sai värittömän kalustelakan. Pallon käsissä pitämistä helpotti grillitikku.

Jokaisen vaiheen välissä työt kuivattiin hiustenkuivaajilla. Niitä löytyikin kiitettävästi omasta takaa. En sitten tiedä lopputuloksesta, mutta Martat saivat kuivahkot koristeet tikun nokassa ja muovipussissa mukaansa.
Toin paikalle joitakin valmiita töitäni, joita vein itseltäni sekä tyttäreltäni. Niistä pystyi paremmin hahmottamaan, mitä kaikkea voi munankuorista tehdä. Vein myös tuoreita kuoria astiaan likoamaan. Näin askartelijat pääsivät kokeilemaan kalvojen irroittamista. Vein myös puisen astian, johon annoin työnäytteen ja siihen saivat muutkin kokeilumielessä painaa kuoren palansa.

Sain pikakurssista ihan hyvää palautetta. Itse tietenkin olisin halunnut perehdyttää ajan kanssa, mutta tekniikka tuli Martoille ainakin jotenkin tutuksi.

Valmiita töitäni


13.11.2019

Makramee-amppelit seinälle

Solmin kolme amppelia seinälle Paulina-punoskuteesta. Tilasin kuteen Lankavasta ja toimitus kesti vajaat pari päivää.

Niin siinä sitten kävi, että kuteen paksuus, 5 mm, tavallaan yllätti. En oikein osannut kuvitella materiaalia etukäteen mielessäni. No - harjoittelen vasta.
Poikkipuut ovat puuvajasta sisälle kuivumaan tuotuja hellapuita. Kuorin ne puukolla, joka ei onneksi ollut kovin terävä.
Merkkasin vyötteeseen käyttämäni lankamäärän/amppeli. Siten pysyn kärryillä, mihin kerän lopusta vielä riittää.

7.11.2019

Isänpäivälahja huumorimiehelle

7 veljestä
Neuloin miehelle pipon 7 veljestä-langasta ihan normaalisti päättelyn loppupuolelle asti. Siinä sitten muistin kaverini voittaman hattukilpailun joskus 70 - 80-luvun vaihteessa paikallisessa ravintolassa. Kyseessä oli siis miespalkinto. Muistini syövereistä päätin vähän matkia pipon ideaa.
Neuloin pipon päähän pienen sukan. Silmukoita vartaalla on kahdeksan. Jatkossa, jos neulon enemmän näitä, sukan mallia voisi jalostaa.

Tätä ei saa mieheni, vaan on saajalleen jouluna yllätys.
Yllätys
Itse voitin naisten sarjan hatullani. Minulla oli silkkisiä punaisia pelargoneja isossa ruskeassa muoviruukussa ja ruukku väärinpäin päässäni. Tekele on vieläkin tallessa vaatehuoneen kätköissä.

4.11.2019

Makramee-amppeli


Punoin makramee-amppelin Novitan luonnonvalkoisesta Strömsö-langasta. Aioin ensin solmia sen Novitan ohjeiden mukaan, mutta sitten päätinkin itse vähän "säätää" mallia tekemiseni edistyessä.
Työn kokonaiskorkeudeksi tuli metri häntineen päivineen.

Amppelissa on vanha paavalinkukka, josta kirjoittelin aiemmin. Alkoi kait kukkia sen jälkeen kun rutistelin juuria.
Ostin Jyskistä kaikkein halvimman vaaterekin pelkästään makramee-solmeilua varten. Ulkona terassilla kun on hippasen vilpoista näperrellä tähän aikaan vuodesta.
Rekki on siitä hyvän mallinen, että sen luona pääsee lähelle työtä. Rekissä on alhaalla vain yksi poikkirauta. Telineen korkeutta voi säätää ja alla on pyörät.








Tilasin viikonloppuna Lankavasta paria erilaista makrameehen soveltuvaa lankaa. En paljoa, vaan ihan ensin kokeeksi.
Kävin ensin paikallisessa marketissa etsimässä makrameehen soveltuvaa lankaa. Kyselin parilta myyjältä, mutta he ensin googlasivat, mitä makramee on. En siis löytänyt. Kotiin lähtiessä hoksasin Motonetin ja päätin piipahtaa sen naruosastolla. Nuori miesmyyjä kyseli, että löysinkö etsimäni. Kerroin mitä etsin, ja hän tiesi heti mistä on kysymys. Myymälässä oli tietojensa mukaan pari kerää puuvillanarua. Myyntihylly oli vaihtunut, ja kaveri sanoi minulle etsimisen tiimellyksessä, että ennen et kotiin lähde ennenkuin kerät on löydetty. Nyt minulla on pari pientä kerää kiererttyä puuvillanarua ja hyvä mieli palvelusta.
Amppelin metallinen lenkki on tyttären purkamasta käsilaukusta. On mennyt oppi perille.

1.11.2019

"Nakkisarvet" ja nakki-juustosarvet

Tutkiessani pakastinta löysin viime joululta jääneen voitaikina paketin. On pitänyt hävittää se monta kertaa, mutta ajattelin sitten kokeilla leipoa "nakkisarvia". Jääkaapissa oli parasta ennen päivämäärän ohittanut paketti kuorettomia grillibalkan-makkaroita, joita päätin myös käyttää.

Puolitin voitaikinalevyt, sipaisin pinnalle sinappi-ketsuppi -seoksen, leikkasin pienen ja ohuen siivun juustoa, kiersin sisälle juuston sekä neljäsosan makkarasta. Pinnan voitelin munalla.

Nämä tuli syötyä, eikä taikina maistunut vanhalle. Ihme kyllä. Olivat kylminä ehkä parempia. Luonto kiittää, mutta suonet paukkuu.
Nakkisarville löytyy monta ohjetta sekä nimeä. Itse teen alla olevalla ohjeella.
Resepti ei taida olla paljoakaan terveellisempi, mutta sarvet ovat niin hyviä. Leivon näitä(kin) tosin todella harvoin.
 
Nakki-juustosarvet (16 kpl)

2 1/2 dl maitoa
25 g hiivaa
1/2 rkl suolaa
6 dl vehnäjauhoja
50 g voita
75 g (1 1/2 dl) emmental punaleima juustoraastetta
Täyte:
1/2 dl chili-tomaattiketsuppia
1/2 dl sinappia
1 valkosipulinkynsi
16 kuoretonta nakkia
Voiteluun 1 muna
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liuota nesteeseen hiiva. Lisää suola ja vehnäjauhot. Alusta taikina hyvin ja lisää alustuksen loppupuolella pehmeä rasva sekä juustoraaste. Anna taikinan kohota peitettynä vedottomassa paikassa.
Taikina jaetaan kahteen osaan, kaulitaan pyöreäksi, halkaisijaltaan 35 cm. Pyöreä levy leikataan kahdeksaan osaan - malli muistuttaa kolmiota. Nakki kierretään taikinan sisään samoin kuin kuvassa olevat.
 Paistetaan 225 asteessa noin 15 min.
Vinkiksi: Sose kannattaa levittää jo leikkaamattoman  levyn päälle. Suttaa siten vähemmän.