26.2.2021

Raidallinen neuletakki

Sain sitten toisenkin neuletakkini valmiiksi. Siitä tuli ihan hyvä. Itse olen siihen vaan parisenkymmentä senttiä liian lyhyt. Eikä nuo poikkiraidatkaan meikäläistä imartele. Tulee tuota silti käytettyä kotioloissa.

Ohje on Novitan sivuilta Asta-neuletakki. Tai tavallaan. Käytin takkiin kaikki 7 veljestä langat, jotka on jäänyt edellisistä töistäni. Sommittelin mielessäni raidoituksen lankojeni mukaan. Vain yhtä harmaata jouduin ostamaan kerän lisää.

 

 

Täydelliset napit takkiin löysin jemmastani.

Hihojen saumoja yhteen ompelemisessa käytin taas rullalle kiertämääni ohutta leikkuualustaa. Sujauttamalla se työn sisälle sain hyvän ompelualustan.

En koskaan ompele kappaleita yhteen päättelylangoilla. Jos joutuu purkamaan saumaa, niin kokemuksesta tiedän, että se on pirullsta puuhaa. Nyt tein poikkeuksen ja ompelin mustat ja valkoiset raidat päättelylangoilla, muut kohdat keskiharmaalla.


18.2.2021

Tupsut lampaantaljajäljitelmästä

 

Katselin jo pitkään paikallisen myymälän valikoimia lampaantaljoista ja varsinkin niiden jäljitelmistä mielessäni tupsun teko. Heti kun näin jäljitelmistä tyrkyn, 2 kpl/10 €/, tartuin tilaisuuteen.

Mietin ensin, että onko taljan pohja liian paksua, mutta hyvin tupsun teko onnistui. Tein joskus tyttärelleni karvaisesta kankaasta penkkareihin kokopuvun. Ja voi sitä leikkuusutun määrää. Vahingosta viisastuneena leikkasin alapuolelta terävällä mattopuukolla pyöreän palan. Näin ei tullut juurikaan irtokarvoja eikä varsinkaan katkenneita sellaisia. Muistin sentään laittaa alle leikkuulaudan. (Kuvasta taitaa saada äkkiseltään vaikutelman päälakikaljun skalpeeramisesta.)

Pujotin ompeleet kaksinkertaisella kalalangalla reunoihin. Langan piti olla sen verran lujaa, ettei se katkea kovasta vetämisestä. Ennen tupsun sulkemista sujautin sen sisään pienen palan vaahtomuovia.

Ei huano! Tai sen tietää sitten käytön myötä. Tupsu on 100 % akryyliä. Pipot ovat Novitan Pyry lankaa, jonka koostumus on 80 % akryyliä ja 20 % villaa.

Myssyt täytyy vielä suihkauttaa päältäpäin tuoksuttomalla huuhteluaine/vesiseoksella mahdollisen sähköisyyden poistamiseksi.

 

14.2.2021

Neuletakki viimeinkin valmis

 

Kirjoittelin tänne joskus, että en osta seuraavia lankoja varmuuden vuoksi, vaan etsin ensin neuleohjeen. No, löysin ohjeen ja ostin siihen mustaa 7 veljestä lankaa. Ohje oli simppeli, mutta kun aloin neuloa sitä, hommasta ei tullutkaan mitään. Tiesin miten pitäisi neuloa, mutta kaavio ei matsannut työn edetessä mitenkenkään. Toisekseen, luovutin jo langan värinkin vuoksi. Olipa todella järkevää ostaa mustaa lankaa syksypimeällä. Valitsin siis toisen vielä simppelimmän mallin. Muuten olisi mennyt hermot kerroksia laskeskellessa.

Mallin löysin novitaknitsin sivuilta ja sen nimi on Viheriö-villatakki.

Kitisin kappaleiden yhteen ompelemisen kanssa. Sekin oli pirullista puuhaa, mutta onneksi keksin kuljettaa hakaneulaa ompelemisen edellä. Pysyin sen avulla paremmin "ruodussa".

Meinasi tulla uskon puute nappeja valitessa. Onneksi kuitenkin löytyi takkiin sopivat runsaasta jemmastani.
En minä muutenkaan ole innokas kappaleiden yhteen omppelemiseen. Sen jälkeen kun sain ekan neulottua, neuloin jo toisenkin neuletakin. Minulle oli jäänyt kolmea eri harmaata ja mustaa, joista sen tein. Valkoinen 7 veljestä kerä oli naapurilta lahjoitus.
 
Neuloin myös kolme myssyä, joista kirjoittelen myöhemmin. Yhdestä puuttuu vuori ja kahdesta tupsu.

Neuloin myös muutamat villasukat. Tällä kertaa Nallesta. Joskus vaan on tilanteita, jolloin kaipaa ohuempia sukkia.

 
Ehdin aloittaa myös uuden neuletakin tekemisen. Kerrankin tulee jotakin väriä vaatekaappiin. Neulon tämän samalla ohjeella kuin mustan takin. Viihdyn reilussa mallissa, joten nyt tiedän, mitä valmistuu.

Niin, ja on minulla yksi neulepusero odottamassa kappaleiden yhteen ompelemista. Ollut varmaankin pari vuotta. Jep!

10.2.2021

Pientä kierrätystä

Ompeluintoni syttyi pienen siivousvimman myötä. Tai no, vimma ja vimma? Poika luovutti mökillä huoneestaan, ja ihan itse ehdottaen, suuren vetolaatikon kankaitani varten. Sitä ennen ne veivät  lämpimästä säilytystilastamme turhan paljon tilaa. Oli mukavaa käydä kankaat läpi ja inspiroitua niistä.

No, vähän erilailla meni mitä olin suunnitellut. Uusista kangastilkuista ompelin vain parit vuorilliset patakintaat. Ensimmäinen sujui ihan jees, eli vaaleassa kintaassa on vihreä tikkivuori. Kun sitten luulin olevani jo mestari, leikkasin ensin kaksi vaaleaa tikkikangasta samansuuntaisesti. Nyt on sitten toisessa kintaassa erilaiset puolet päälle päin. Samapa tuo on silti. Ovat puhtaina seuraavaan uunivuokaan tai savustuspönttöön asti. Pääasia, että vaalea kangas loppui. Olikin tarkoitus päästä tilkuista eroon.

Vanhuus ei tule yksin. Se tulee myös pienemmän meikkipussin myötä. Tosin luulisi asian olevan toisinpäin. Kuvan musta mötikkä on uusi meikkipussini, jonka ompelin purkamastani kulahtaneesta käsilaukusta. Otin laukusta talteen myös vetoketjut sekä metalliosat.

Päällimmäisenä on lapsille viemisenä pinnoitettujen pannujen väliin pyöreät kangaspalat. Päärmäsin ne vain siksakilla ja sain samalla kulutettua epäkurantteja puolalankoja. Omamme suojakankaat olen jo aikoja sitten hyviksi havainneet. Ovat säästäneet pinnat naarmuuntumiselta.

Valkoiset isot froteepyyhkeet leikkasin siivousräteiksi. Muutaman niistä tein laminaattipesimeen sopiviksi. Niillä voi sitten pestä klinkkeriä sekä muovimattoa. Reunat huolittelin vain siksak ompeleella. Lapsille menee nämäkin.

Liilat ja siniset froteepyyhkeet puolitin ja ompelin niistä meille peflettejä. Ovat jo sen verran kulahtaneita, etten viitsi ottaa niitä enää esille. Vielä jäi saman värisiä käsipyyhkeitä käsittelemättä toista tusinaa.

Kierrätystä tämäkin? Pariton muovinen neulepuikko pääsi ajamaan kukkakepin virkaa. Sain joskus perintönä suuren määrän erilaisia puikkoja, joten todennäköisesti tämä on yksi niistä.

Orkidean sain syksyllä 2015. Kukkii vieläkin monta kertaa vuodessa samalla mullalla ja purkilla. On pakko kun tietää asustavansa laiskan mullan vaihtajan luona.