28.12.2016

Nuotiomakkara maistui taas

Lapsenlapset ja lapset (vävy kuuluu edellisiin) tulivat joulupäivänä mökille. Aattoillalta jääneet ruuat toimme jo aattoyönä tullessamme. Mökillä on tuvan lattian alla suuri kellari, jonne saamme mahtumaan ison määrän ruokaa ja juomaa.

Lapset saivat eilen luistella ja kelkotella järven jäällä kyllikseen. Intoa riitti, vaikka tuuli oli hyytävän kylmää. Aikuiset sytyttivät pimeän tultua rantaan nuotion makkaran paistoa varten. Grillattu makkara maistuikin todella hyvältä jouluruokien jälkeen. Tunnelma taisi olla kuitenkin se paras juttu.

Nuorten lähdettyä tänään saammekin kahdestaan puurtaa loppujen jouluruokien parissa. Osan laitoimme pakastimeen ja loput laatikkoruuat varmaankin paistamme paistinpannulla. Maistuvat silloin paremmilta. Liikaa vaan tuli taas laitettua kaikenlaista. Jospa vielä joskus opin vähentämään hössötystä.

27.12.2016

Puuliedelle kamiinapuhallin

Saimme Joulupukilta Heat Powered -kamiinapuhaltimen. Puhallin on tarkoitettu puuliedellemme. Hellan lämmetessä propelli alkaa pyöriä ja levittää siten lämpöä kuoneeseen. Vempain ei kuluta sähköä, vaan tuottaa energiansa itse. Ainakin ensituntumalta vaikuttaa kätevältä masiinalta. On myös täysin äänetön ja helppo siirtää paikasta toiseen.

Ohjeet kannattaa lukea ennen käyttöönottoa.

26.12.2016

Jouluinen kaitaliina lapsuudesta

Löysin kuvan kaitaliinan siivotessani aikoinaan vanhaa kotiani. Löysin sen toisen kerran järjestellessäni askartelutavaroitani uuteen kappiin. En sitten malttanutkaan pilkkoa sitä, vaan laitoin sen joulupöytäämme koristamaan. Lapseni eivätkä tietenkään lapsenlapseni olleet sitä ennen nähneet, mutta toivon, että joskus liinan nähdessään muistot tästäkin joulusta palaavat mieleen.

Silloin kun itse olin ihan pieni, ei printtikankaat olleet kovinkaan yleisiä, joten mielikuvitukseni pääsi liinasta valloilleen. Vähän siinä oli mielestäni oudosti pukeutuneita ihmishahmoja, mutta kukkakorit olivat todella hienoja.

Muutamaa vuotta nuorempi pikkuveljeni ei tänään joulupöydän liinaa muistanut nähneensä, mutta vanha äitini muisti tietenkin. Hän otti ajan saatossa hienompia joululiinoja käyttöön ja vanha sai väistyä niiden tieltä. Oli onnekseni säästänyt vanhan. Taisi tulla hänellekin tänään liinan nähtyään nuoruusmuistoja mieleen.

23.12.2016

Jouluviirini löysi paikkansa

Joulumarkkinoilla jäi myymättä kuvan viiri. Ajattelin, että jo on kumma, jos en löydä sille paikkaa mökiltämme. Olinhan niitä kauppaamassa muille.

Sopiva paikka löytyikin yläkerran tasanteelta, jossa on myös ovi parvekkeelle. Ikkunat ovat haasteellisen malliset verhoja ajatellen, joten taidan keksiä sisustusviirejä muillakin aiheilla eri juhlakausien mukaan.

Talo on siivottu remontin jäljeltä. Aikaa siihen kului reippaasti kolme kertaa kellon ympäri. Nyt on lanttulaatikot uunissa ja muutkin jouluruuat valmistetaan tänään. Jouluvalmistelut on siis kohtalaisen hyvällä mallilla.

Hyvää joulua kaikille!

16.12.2016

Kaivattu kaappi

Nyt on mökin kaappi käsityö- ja askartelutarvikkeilleni viimeinkin valmis. Tiukoille meni, että sain tavarat paikoilleen ennen joulua. Ennen noita kamoja sai hakea ympäri huushollia, mutta nyt löytyy kaikki samasta paikasta, ainakin vielä, heh.

Askarteluhuoneen remppa on pientä viilausta vaille valmis, mutta hiontapölyä ei pitäisi enää syntyä lisää - toivottavasti. Työtasot hain tänään ja eilen uuden seinäkaapin keittiöön, koska jouduimme rikkomaan vanhaa keittiötä oviaukkoa varten.

Harrastuskaappini paikalla oli ennen terassi ja juuri kaappini kohdalla säilytimme kaasugrilliä. Tämä mökkiremontti ei ollut siis ihan pieni juttu.

Täytyy sanoa, että kyllä ukko on ollut todella ahkera rakentamisessa, joten omani oli tekosia sen rinnalla. 

 EIkun siivousta jatkamaan. Sitä kyllä nyt piisaa.

12.12.2016

Tyynyjä ja viirejä



Näin Pinterestissä ihania rusettityynyjä ja ajattelin ommella niitä markkinoille. Kovin niitä käytiin tutkimassa ja kääntelemässä, mutta kauppa syntyi vain kolmesta. Hinta noissa ei ainakaan ollut esteenä. Ja ihan varmasti ompelen huolella. Rusetin vyö on irrotettavissa vaikkapa pesua varten ja jos siihen kyllästyy, sen voi ottaa pois. Tyynyä voi myös silloin käyttää vaikkapa vierastyynynä. Pinkin tyynyn lahjoitin arpajaispalkinnoksi. Loput tyynyt löysivät jo uuden kodin, joten minun ei tarvitse niitä säilytellä. Yhden pidin itsellä ja se löytyy tyttärentyttären mökkisängystä.

"Kuormuriviireistä" tykättiin kovasti. Kait pikkupojille on markkinoilla vähän tuotteita tarjolla. Viirejä oli mukava ommella, vaikkakin olivat työläitä. Hintaa kävi moni kysymässä. Pyysin 15 euroa, jota taidettiin pitää kalliina. Laskin, että tuolla hinnalla olisin saanut omani pois. Kuviokankaat ovat kalliita. Viirit eivät onneksi happane kaapissa, ja yhden tonttuviirin pidän itse. Tyttärelle annoin yhden.



11.12.2016

Pussukka joulukorteille

Ompelin eilisille joulumarkkinoille muutaman pussukan joulukorteille. Tonttujen kuvat leikkasin jämäkankaasta ja kiinnitin ne liimapaperilla. Pussien materiaali on ohuehkoa vahakangasta, joka kesti hyvin silittämisen.

On aika vaikea sanoa, miten markkinat sujui ja mikä oli hittituote. Minulla oli valitettavasti vain pari käpykranssia myynnissä, jotka kävivät heti kaupaksi. Kuvan pussukat menivät nihkeästi kaupaksi, kuten myös sisustusviirit. No, saanpa tonttuaiheisen "verhokapan", josta itse tykkään.

Meillä on ollut pussi joulutervehdyksille ainakin 70-luvun loppupuolelta saakka. Se on vielä hyvässä kunnossa, joten pidän perinteestä kiinni, enkä vaihda sitä uuteen.

Minulla oli myös muunmuassa muutama huivi myynnissä. Niitä meni jokunen. Loput tulevatkin omaan käyttöön.

Minulla on kämppä sekaisin, joten raivaamiseen menee muutama tovi. Tekemisen vauhti kiihtyi markkinoiden lähestyttyä ja muu askare jäi taka-alalle. Laitan vielä tekeleistäni lisää kuvia, kunhan eilisestä toivun. 

Mies laskeskeli ostokuiteista, että sainko omiani takaisin. Ostin noihin pusseihin kilikellot ja puolet jäi käyttämättä. Vitsailin, että lasketaanko ne kaikki tämän vuoden menoihin vai siirretänkö osa ensi vuodelle poistoihin? No, ehkä kuitenkin ensi vuonna saan jo vähän voittoa. Sitä on väkisinkin jäänyt tarvikkeita seuraavalle vuodelle. 

Markkinoilla oli todella mukava tunnelma, että uudelleen pitää päästä. Hyvä myyjäkaveri oli oma tytär.

9.12.2016

Jouluinen sisustusviiri

Tontut rivissä
Koska menen myymään joulumarkkinoille, niin pitäähän jotakin jouluistakin olla myynnissä.

Ompelin sinne muutaman tonttuaiheisen viirin. Jos ne ei mene kaupaksi, niin pidän itse ja ripustan nämä ns. verhokapaksi ikkunaan. Pari muuta annan vaikkapa lahjoiksi.

Tässä tonttukuosissa kävi taas niin, että kankaasta jäi väkisinkin hukkapaloja. Sen verran kuitenkin hyvä malli, että ylijäämätontut voi leikata helposti irti ja silittää liimapaperilla kiinni toiseen kankaaseen. Tonttu pysyy kankaassa kuin nenä päässä, eikä reunat rispaa.  Pesun kestävyydestä minulla ei ole mitään tietoa.
 
Kuvassa on alkuperäisestä kankaasta leikattuja viirejä. Taustat ovat valkoisesta kankaasta. Nauha on vinokaitaleesta ommeltu.

Vielä täytyy ommella sitä sun tätä. Laitan taas kuvia sitten kun ehdin.

8.12.2016

Sisustusviiri

Prinsessa Sofia ensimmäinen
Olen pähkäillyt ja värkännyt kaikenlaista myytävää ensi lauantain joulumarkkinoille. Tuli ommeltua pari sisustusviiriä kankaasta, joissa on Prinsessa Sofian kuvia. Sen nyt ainakin tiedän jo, etten taida tulla saamaan näistä parista viiristä työpalkkaa itselleni. Ja kukapa tietää, ostaako näitä edes kukaan. Viirejä näyttää saavan netistä halvalla.

Kangas oli melko kallista ja hukkapaloja jäi siitä väkisin. Pitää vaan keksiä joskus niillekin jotakin käyttöä. Viirien taustat ovat valkoiset ja nauha on vinokaitalenauhaa.

Tyttärentytär taitaa saada lähiaikoina kaikenlaista mummin värkkäämää.

Laitan teelemyksistäni vielä lisää kuvia, kunhan ehdin ottaa niitä.

4.12.2016

Virkattuja donitseja jämälangoista

Virkattuja herkkuja
Virkattuja herkkuja tekemällä ja käyttämällä vähän mielikuvitusta pääsin taas eroon lankakeränyssyköistä. Langat ovat erilaisia, joten näitä piti virkata silmämääräisesti ilman vanhaa ohjetta. Sisustat on täytetty tiukasti vanulla.

Tyttärentytär sattui nuo näkemään, etten nyt sitten tiedä, antaako joulupukki noita hänelle.

2.12.2016

Messutarjouksesta kauluri

Kauluri Alize Flower-langasta
Tampereen Kädentaitomessuilla tuli taas haksahdettua lankatarjoukseen. Lankava Oy:n osastolla silmään pisti Alize Flower-lanka. Tuote voi olla monellekin tuttu, mutta itse bongasin sen ensimmäistä kertaa. Koska kyseessä oli tarjous ja vähän erikoisempi lanka, piti tietenkin tuota ostaa pari kerää tietämättä yhtään, mitä siitä neuloisin.

Ensin virkkasin siitä tuubihuivia, mutta purin koko tekeleen. Sitten neuloin mielessäni kauluri, mutta olin ottanut tavallaan liikaa silmukoita aloitukseen. Yhdestä kerästä ei olisi kauluriin riittänyt pituus. Purin sitten senkin. Aloitin kolmannen kerran 18:lla silmukalla 7 numeron puikoilla ja neuloin aina oikeaa koko kerän verran. Niillä sain pituuden ja leveyden sopiviksi. Napinlävet virkkasin eri langasta huivin ulkoreunaan.

30.11.2016

Tihrusteluun helpotus

Alla näkyvä tuote ei kuulu tuoteselosteeseen
Koska uteliaisuus ei ole vielä voittanut turhamaisuuttani, en kulje kaupoissa silmälasieni kanssa. Pärjään ilman vielä kohtalaisen hyvin ja ikänäkönikin on kääntynyt, ihme kyllä, toiseen suuntaa, eli näen lukea taas paremmin. Joskus kuitenkin tulee ylivoimaisia esteitä saada tuoteselosteesta selvää, kuten kuvassa olevasta keksipaketista; ohut teksti tummalla pohjalla.

Kyläilemään tulee viljayliherkkyydestä kärsivä henkilö, ja haluan tarjota hänelle muutakin kuin pelkkää kahvia. Tiedän hänen vaivansa olevan sen verran paha, etten halua aiheuttaa ongelmia väärillä valinnoillani.

Otan epäselvissä tapauksissa kännykälläni kuvan tuoteselosteesta. Kännykkäkuvassa on hyvänä puolena se, että sitä voi jo heti paikan päällä zoomata ja lukeminen pikkupräntistä onnistuu oikein hyvin. Otan myös joskus epävarmoissa tilanteissa tuoteselosteesta kuvan, jonka lähetän ao. henkilölle kysyäkseni sopivuudesta. Siten ei tule hukkaostoksia. Ihan uskomattomiltakin tuntuvista tuotteista löytyy epäsopivia aineksia.

29.11.2016

Virkattuja leivoksia


Virkattuja mustikkaleivoksia
Ei sitä niin kiirettä ole, etteikö jotakin ehtisi aina välillä nyppiä. Helen-langoilla virkatuista tuubihuiveista jäi virkattuihin herkkuihin pinkkiä vaaleana sekä tummempana ja mustikoihin sinistä. Pohja on 7-veljestä. Virkkuukoukkuni oli numero 3, eli ohuempi kuin lankasuosituksissa. Täytteeksi laitoin pari ohutta kiekkoa vaahtomuovia.

Illalla myöhään telkkaria sivusilmällä katsellessa on hyvä tehdä käsitöitä, mutta kait juuri sen vuoksi en osannut tehdä kolmea ihan samankokoista ulkomuistista. Keskittymiskyky ei riitä ihan kaikkeen, eikä ollut ensimmäinen kerta.

Olisi pitänyt merkata paperille kerrosten lisäykset, kuten ensin aioin. Kuvittelin, että kyllä minä nyt tuollaiset seuraavaan muistan ja edellisestä on ainakin helppo ottaa mallia. No kukas tuollaista tihrua laskee? En minä ainakaan viitsi.

Sininen lanka tuli niin loppuun käytetyksi, että saisin siitä virkattua enää pari mustikkaa. Täytyypi tehdä sitten jotakin muuta seuraavaksi, että pääsen lankanyssyköistä eroon.

27.11.2016

Maalisutien pesu inhokkihommaa

Maalisudit pusseissa

Mökkiremontti on loppuvaiheessa, joten maalattavaa on riittänyt. Käytän vanhaa maalarilta saatua kikkaa, jolla vältyn maalisutien pesulta: Laitan sudit melko kosteana maalista tiukkaan kelmuun tai muovipussiin aina maalausten välillä. Pussin laitan kulloisenkin maalipurkin päälle, joten tiedän heti, mikä kuuluu mihinkin.

On paljon helpompaa ottaa aina pienikin maalaus työn alle, kun tietää, ettei tarvitse pestä sutia sen jälkeen. Yleensä ne ovat rempan loppuvaiheessa jo niin kulahtaneitakin, ettei niitä kaikkia kannata enää säästää. Varsinkaan, kun en osta niitä kalleimpia välineitä.

Maalit ja lakat olen alkanut valitsemaan vesiohenteisina. Jouduttaa tekemistä huomattavasti ja käryt ei haittaa asumista. Olen oppinut käyttämään maalatessa myös lateksihanskoja, joten kädet säästyy kovilta pesuilta.

Kävinpä minäkin Kädentaitomessuilla Tampereella ja tein ihan kivoja pikkulöytöjä. Laitan sitten joskus tänne kuvia, kunhan ehdin remontin alta niistä jotakin värkkäämään. Myyjäispäiväkin lähestyy tuotapikaa, ja pitäisi jotakin saada aikaiseksi sinnekin. Sain vielä silmätulehduksen maalaushommiani "sulostuttamaan".

23.11.2016

Lapsenlapselta iso kiitos

Verhot purjerenkailla valmiina
Tuntui niin mukavalta, kun esiteini-ikää lähestyvä poika kiitti mummia verhoista kuvan kera. Tämä vaan ei ole se kuva, vaan otin itse toisen jälkeenpäin, koska en halunnut esitellä koko huonetta. Olisi se tosin siisteyden puolesta minulle ja blogiini kelvannut.

Verhot on poika asetellut itse huoneeseensa. Jos ne ovat hänestä hyvin, niin sitten myös minusta.

15.11.2016

Huivi napeilla

Sain melkein samantien neulottua huivin valmiiksi Novitan Lumo-langasta. Ajattelin kokeilla siinä, miten onnistuu ommella napit ja napinlävet huivin päihin. Tai paremminkin halusin kokeilla, onko niitä hankala käyttää. Nätisti asettelun kaulalle ne tuntuu vaativan. Huivi on kuitenkin sen verran lämmin, että voi olla ihan hyvä, että sen saa kääräistyä tarpeen vaatiessa vain kerran kaulan ympäri.

Mutta kyllä on behmee.

14.11.2016

Verhojen ompelupäivä


Tein torstaina ja osin perjantaina suursiivon huushollissa, koska viikonlopuksi mökille oli tulossa hulinaa. Oli oikein hyvä juttu välillä nollata asumuksen kaaos, vaikka remontti onkin kesken. Tänään olikin sitten hyvä aika ottaa ompelukone esille ja ryhtyä verhojen ompeluun. Pyyhin lattiat vielä ensin staattisella liinalla. Teen sen yleensä aina ennen ompelemiseen ryhtymistä, varsinkin silloin, kun ompelen suuria kankaita.

Viime IKEA:n reissulla, josta on jo tosin jonkin verran aikaa, tyttäreni osti Sebragräs-kangasta. Niistä olisi tarkoitus neuloa verhot pojan huoneeseen.

Kangasta aiottiin ostaa ensin lyhyehköjä verhoja varten, mutta kuvio ei mallannut millään, koska kuvioväli oli siinä melko pitkä. Loppujen lopuksi päädyimme pitkiin verhoihin, joten kangasta piti ostaa 5,6 metriä.

Ompelin 9 cm leveän yläpään taitoksen purjerenkaita varten. En silittänyt taitokseen tukikangasta, koska materiaali on sen verran paksua, ettei tarvitse. Purjerengas-pakkauksessa on hyvät neuvot renkaitten kiinnittämiseen sekä mitoitukseen.

Itselläni on renkaista jo sen verran kokemusta, että kiinnitin ne vanhoilla mitoilla. Koska homma oli mielestäni helppoa, niin enkös vaan piirtänyt huolimattomuuttani yhden reiän paikan vähän väärään kohtaan. Onneksi kangas oli siinä kohtaa harmaa ja sain kuulakärkikynällä piirtämäni kaaren kummaamalla pois. Sain tänään myös sen verran aikaiseksi, että lyhensin kuusi ostamaani olohuoneen verhoa. Nyt ei tarvitse enää sitä asiaa miettiä, vaan minulla on ne valmiina odottamassa aikaa parempaa.

Seuraaville ompeluksilleni täytyykin sitten riittää ullakon pikkupöytä. Se on kylläkin vielä varastossa, mutta jospa sitten huomenna saisin sen raijattua sisälle.

13.11.2016

Lankatarjous vei voiton


Paikallisessa tavaratalossa oli lankatarjous Novitan Lumo-langasta, eli kaksi 150 g kerää maksoi 12 euroa. Näin tuon tarjouksen myymälässä monta kertaa ja ajattelin, että en osta, en tarvitse, kunnes sitten retkahdin ja tulin kotiin parin ihanan kerän kanssa. Itse asiassa säästin tuolla päätöksellä "vaivaiset" puolitoista euroa. Rahaahan sekin on, mutta kannattiko ostos loppujen lopuksi? Nyt sitten pitää keksiä langoista tekemistä. Sanonta, "mennään p...e edellä puuhun", kolahti kohdallani jälleen kerran.

Vyötteessä on pipon ja kaulahuivin ohje, mutta päätin kokeilla ihan jotakin muuta. Aloitin kaulahuivin tekemisen leveämmästä päästä virkaten pylväs plus kaksi ketjusilmukkaa -mallilla, eli helpommalla ei tosiaankaan voi virkata yhtään mitään. Kavensin joka kerroksella kummastakin reunasta ruudun verran. Äitini ihastui konstailemattomaan ja pehmeään huiviin, joten ajattelin antaa sen hänelle joululahjaksi.

Nyt vaihteeksi neulon kaulahuivia, joka onkin kohta valmis. Langasta saa valmista aikaan nopeasti, koska suositeltu puikkokoko neulomiseen on numero 7.

8.11.2016

Menee hermot?

Taitaa mennä pian hermot. Inhoan sotkua, mutta nyt on pakko urakoida, koska loppuviikosta keittiön seinään puhkaistaan oviaukko ja pitkä pätkä työtasoa joudutaan poistamaan väliaikaisesti. Tietenkin kokonaan jää pois oviaukon mentävä pätkä. Varmastikin tuolloin ruokailupöydälle löytyy parempaakin käyttöä kuin kranssipajana toimiminen. Että nauti tässä nyt sitten tekemisen ilosta.

Ei vaan, täytyy olla tyytyväinen. Saan askarteluhuoneen ennen joulua (toivottavasti) käyttööni. Ulkoremontti on yksiä rappusia vaille valmis ja askarteluhuone kaipaa enää kattopaneelit, lattialaminaatin, muutaman komeron sekä työtason. Minullekin löytyy tuolta vielä vähän hommia - toimin maalausosastona.

Jälkisiivous tulee olemaan minulla melkoinen, joten joulusiivo tulee tehtyä kunnolla siinä samassa. En enää siivotussa mökissä kaipaa käpyjen kanssa tuhrimista.

Ompelukoneen ajattelin viedä väliaikaisesti vintille pienehköön makuusoppeen. Pitäisi vaan tuunata koneelle ensin pieni huonohkossa kunnossa oleva pöytä, joka saisi mahdollisesti myös jäädä sinne vaikkapa lapsenlapsia varten.

Minun täytyy ommella lapsenlapselle vielä pari verhoa purjerenkaineen ja lyhentää kuusi uutta verhoani mökin olohuoneeseen. Muutama tyynynpäällinenkin odottaa tekemistään vielä ennen joulua.

Hankin joulumyyjäisiin pöydän, joten sinne pitäisi jotakin myytävää keksiä.

7.11.2016

Ensimmäinen käpykranssini

Ensimmäinen käpykranssini
Täytyi sitten minunkin kokeilla käpykranssin tekoa ensimmäistä kertaa elämässäni. Noita käpyjä kun piisaa - kiitos lapsenlasten, naapurin sekä tietenkin itse olen ollut keräämässä niitä.

Kuvasta huomaa, että käpyjen maalaus ei ole ihan balanssissa. Kunhan saan hankittua lisää spraymaalia, niin korjaan tilanteen. Muuta en taida tuolle tehdäkään. Valokuva on usein hyvä ottaa, jotta se kertoo, jos on jotakin pielessä.

Tuossa kranssissa on vähän glitteriä mukana kuten myös "siimoja" kuumaliimasta. Noita siimoja löytyy aina vaan uudestaan, vaikka kuinka olisi mukamas siivonnut ne kaikki pois. Näyttävät ihan hämähäkinseiteiltä.

Minua odottaakin nyt erilailla maalatut kävyt kuivumistaan. Aion seuraavaksi käyttää hyödyksi myös aiemmin "suttaamani" kävyt.

6.11.2016

Virkkuukoukkuun pitoa

Kädet kuivuvat herkästi näin talvella ja ei sitä oikein tykkää laittaa käsivoidettakaan, ettei työn alla oleva käsityö tule voideltua siinä samassa.

Kierrän aina virkkuukoukkuun muutaman kierroksen maalarinteippiä ja ote koukusta helpottuu huomattavasti. Työn valmistuttua otan teipin pois, jotta seuraavalla kerralla näkee taas virkkuukoukun koon.

5.11.2016

Käpypaja

Rakentelin vielä tänään käpykuusia ruukkuihin. Nyt saa tämä askartelu kohdallani riittää. Nuo aiemmin tekemäni etualalla olevat otin kuvaan mukaan ihan antamaan perspektiiviä. Niiden purkit ovat kaktusruukkuja.

Tykkään kyllä itse enemmän noista vaatimattomammista. Kaikki perheessäni eivät ole ihan samaa mieltä, joten lisäsin muutamaan väriä ja helmiä.

4.11.2016

Käpyjen maalaus


Munakennoista on moneksi. Maalasin tänään niissä käpyjä.

Asettelin kävyt ensin nirkko alaspäin ja sprayasin ne. Alapuolen kuivuttua käänsin kävyt ja sprayasin päälipuolen. Ei mennyt maalia paljoakaan hukkaan. Trukkilavan maaliroiskeet ovat ihan muuta perua.

Minulla sattuu noita kennoja olemaan syksyisin jemmassa, koska teen niistä sytykeruusuja. Pari niistä jouti hyvin maalausalustaksi.

31.10.2016

Käpykuusi

Näitä käpykuusia tuntuu olevan nyt monella tekeillä, joten piti sitten minunkin kokeilla. Maalasin alusiksi tavallisia saviruukkuja. Kävyt ovat vielä kiinnittämättä ruukkuihin. Katsotaan nyt, että tarvitseeko tehdä sitä ollenkan.

Voisihan noihin käpyihin lisäillä vielä rekvisiittaa, mutta taidan pitäytyä maltillisessa koristelussa.

Glitteripölyä piisaa

Että voi jösses. Olen ensimmäistä kertaa itse präkkäämässä glitterin kanssa. Ostin lisäksi oikein hienojakoista tavaraa.

Jotenkin aluksi homma oli hanskassa, ja kimalle pysyi tontillaan. Nyt sitä löytyy joka paikasta. Olen aina kuvitellut, että lapset ovat huolimattomia, mutta täytyypi korjata asennettani.

Keksin laittaa glitteriä käyttämättömään suolasirottimeen, joten homma saattaisi pysyä näin edes jotenkin hallinnassa.

Sitten sainkin naapurista erilaisia glittereitä. Niiden korkeissa oli valmiina pienet reiät. No - löytyipä sitten sellaiset omastakin, heh.

25.10.2016

Käpyjen säikäyttämät

Toin toissailtana keräämiäni käpyjä kuivumaan mökin uunin päälle. Lapset ihmettelivät myöhään eilen illalla rapinaa ja pieniä poksahtelevia ääniä ennen kuin hoksasivat äänien lähteen - kuivuvat kävyt. Mies oli yöllä herännyt ja ajatellut hiiren päässeen sisälle. Vasta aamulla tilanne valkesi hänelle.

Kait peltiastioissa ääni kuulosti kovemmalta. Olin ottanut kävyilleni ajattelemattomuuttani myös liian pienet astiat. Ne olivat käyneet liian ahtaiksi ja käpyjen kuivuttua osa oli sitten pudonnut lattialle.

23.10.2016

Vielä pari virkattua tuubihuivia

Täytyy vielä laittaa tänne kuva parista virkkaamastani tuubihuivista. Sitten saa huiveilut riittää vähäksi aikaa.

Näihin voi periaatteessa käyttää mitä värejä vaan, vaikka virkata joka kerrokseen eri väri. Mitä lankoja nyt sattuukin löytämään kotoa. Asusteena nämä huivit toimivat myös hyvin kauluksena.
 
Valitsin Helen-lankoja niiden pehmeyden vuoksi. Värivalikoima niissä on melko rajallinen ja ovat pääasiassa kirkkaita värejä. Itse tykkään enemmän hillitymmistä sävyistä, mutta näihinkin on tottunut. Ei kaiken tarvitse olla niin kovin hillittyä.

22.10.2016

Päiväys kermapurkkeihin

Olemme säästäneet pitkän pennin sen jälkeen, kun ryhdyimme merkkaamaan vajaitten korkillisten kermapurkkien kylkiin päiväyksen, jolloin ne on avattu. Avaamattomina niissä on pitkät säilyvyysajat. 

Jos purkki on vain vähän vajaa, niin meikäläinen ei edes näe päältäpäin, onko se avattu. Nyt ei tarvitse muistella eikä maistella, että onko tuote vielä käyttökelpoista.

18.10.2016

Virkattuja keksejä



Virkattuja herkkuja on kiva tehdä. Minulla on niiden tekemistä varten oma pussukka, johon olen kerännyt sopivan värisiä lankajämiä. Olen myös ostanut lankoja herkkuja varten. Kuvan keksit on virkattu 7-veljestä langasta. Nyt ei taida olla enää niiden lankavalikoimissa kuvan värejä.

Kuvan kekseissä on kolme kerrosta, paitsi Doriksissa. Doris-keksejä yritin virkata ensin monenlaisia, mutta sitten päädyin tekemään kuvan keksejä. Lapsenlapset toimivat "makutuomareina".

Olen virkannut alemman kappaleen vähän suuremmaksi kuin valkoisen päällisen. Ruskean alaosan reunaan virkkasin lenkkejä, jotka ompelin päälliseen kiinni. Strösselit kannattaa muistaa neuloa ennen alaosaan kiinnitystä.

Täytyypi taas ottaa virkatut herkut yhdeksi pikkuprojektiksi syysiltojen iloksi.

17.10.2016

Harmaa neulottu viitta

Sain viimeinkin viimeisteltyä vetkuttelu-viittani, eli oli tasan kymmenen minuutin työstä kiinni. Mietin kaulusta ja päätin vain yksinkertaisesti virkata kiinteitä silmukoita niskaan. Kauluksena voin käyttää vaikkapa virkkaamiani tuubihuiveja. Tuskin silti koskaan tuon viitan kanssa tulee ihmisiin mentyä. Taitaa olla epäkäytännöllinen jo ihan painonsakin vuoksi. Tekele painaa lähes puolitoista kiloa, eli olisi kannattanut valita muunlainen lanka kuin 7-veljestä.

Viitta on neulottu ja ommeltu siten, että sitä voi käyttää molemmin puolin.

Neulomus taitaa päätyä lämmittämään iltanuotiolle.
Huivi on Novitan Helen-lankaa

 


 

13.10.2016

Kahvipussikranssi


Muutamat blogien pitäjät ovat kirjoitelleet sivuillaan heidän suosituimmista aiheistaan. Omani suosituimmat ovat jutut "Kranssi kahvipusseista" ja "Ohje kahvipussikranssiin". Ensimmäisen kirjoitin 7.12.2015 ja toisen 16.12.2015.

Tulipa nyt vaan mieleeni mainita tästä, koska näin loppusyksystä aihe tuntuu kiinnostavan yhä vaan enemmän.

11.10.2016

Kirjava virkattu tuubihuivi

Virkkasin kuvan tuubihuivin omaksi ilokseni Helen-lankojen lopuista. Kerroksia tein pari enemmän kuin muissa virkkaamissani huiveissa, sekä pylväitä ja ketjusilmukoita on tässä vain kolme viiden sijasta.

Huivista tuli melkolailla työläämpi ja tukevampi. Pituus on kuitenkin sama kuin edellisissä töissäni.

Vielä olisi pari entisenlaista huivia tarkoitus tehdä, vaan ei tällaista. Sitten onkin jo uuden kokeilun vuoro.

10.10.2016

Kasveja pakkasta pakoon

Aioin ensin heittää pois kaikki ruukkukasvit ulkoa, koska meillä on muutenkin mökillä tilan ahtautta remontin vuoksi. Kotiin tietenkin sopisi, mutta asumme siellä nykyisin kovin vähän.

Tulin sittenkin toisiin aatoksiin ja istutin jo vähän pakkasen puremat muratit uudelleen. Kait ne sitten paikkansa löytävät.

Laitoin pariin ruukkuun taas taivuttamani rautalangat, joilla ne saa pysymään kuosissa. Siten niitä on helpompi pitää esillä missä vaan.
Toin sisälle myös timjamin- ja maustekirvelin nysät. Nysät siksi, että  myös noista, kuten muistakin yrteistämme, leikkasimme lehtiä pakastimeen talven varalle. Timjameita jätin vielä ulos, joten talvi saa viedä ne, jos on viedäkseen. Ne talvehtivat vaihtelevalla menestyksellä.

Moni muukin yrtti on yllättänyt keväällä. Siirrän ne syksyisin ulkoruukuista kasvimaahan ja peittelen kevyesti havuilla.

Kuvan basilika on kaupasta ja istutin myös sen ruukkuun. Tuskin menestyy kauaa, mutta tuonkin lehdet voi pakastaa.

Kylvin basilikan siemeniä keväällä suoraan maahan ja ihmeekseni kasvit ehti kasvaa kunnon kokoisiksi.

4.10.2016

Tuubihuiviin väriä

Viimeisimpään virkaamaani tuubihuiviin valitsin Novitan Helen-langoista mustan, vaaleanharmaan sekä kanervan tuomaan siihen väriä.

Tällaisen huivin virkkaaminen on niitä yksinkertaisimpia käsitöitä mitä vaan olla saattaa. Sen voi myös ottaa helposti esille ja jatkaa siitä mihin jäi. Kulkee myös pienenä käsityönä kätevästi mukana. Sopii hyvin nykyiseen tilanteeseeni ja fiilikseeni.

2.10.2016

Suttupytyn tuotoksia



Visioin kauniista maalatuista kävyistä. No, visio ei ihan kohdannut todellisuutta.

Maalasin mökkiämme pari viikkoa sitten ulkoa ja purkkiin jäi sen verran valkoista maalia, että kastelin sinne kuivaamiani männyn käpyjä. Mielikuvissani näin kauniita kaksivärisiä käpyjä, joten osan suppuun menneistä kastelin seuraavana päivänä punamaaliin. No onhan nuo niin maalin tatinassa, ettei kävyt taida aueta koskaan, vaikka sitkeästi uunin päällä yrittävätkin. 

Valkoisista voisin jonkun kranssin väsätä ulos ennen joulua. Nuo punaiset taitaa olla menetetty, ellen käytä niitä sitten tuollaisenaan.

29.9.2016

Banaanikärpäsistä eroon


Syksyn tultua taas niitä pieniä banaanikärpäsiä ilmestyy sisälle ihan haitaksi asti. Konsti, josta kirjoitan, ei ole uusi niiden hävittämisessä. Että on varmaankin useimmille tuttu juttu.

Laitan juomalasiin kunnon lorauksen esimerkiksi valkoviini- tai omenaetikkaa, vettä ja noin teelusikallisen hunajaa. Sekaan täytyy muistaa laittaa tippa astianpesuainetta, joka vie pintajännityksen pois.

Nyt ei löydy ainuttakaan kärpästä muualta kuin lasin pohjalta. Toimii!

25.9.2016

Muistojen tuunausta


Olen saanut 30-vuotislahjan mukana kuvan Aarikan puiset sydämet. Siis ihan hirveän monta vuotta sitten! Taustoihin oli työkaverit kirjoittaneet etunimensä. Katselin, että osa heistä on siirtynyt jo manan majoille. Osan kanssa ollaan vieläkin kavereita, ainakin facebookissa. Tuli mukavat muistot mieleen noita katsellessa.

Löysin sydämet etsiessäni taas tavaroita, joista haluan luopua. Tai oikeastaan, enhän noista eroon halunnut. Otin valokuvia, jotka vievät siten vähemmän tilaa. Hyvä idea muihinkin rakkaisiin muistoesineisiin. Kuvista voisin tehdä tai tilata vaikkapa muistokirjan, jos luopuminen käy liian vaikeaksi.

No sitten tuli taas tämä minun tuunaamisvietti pintaan. Maalasin puusydämet mustalla akryylivärillä. Pintaan liimasin munankuorimosaiikkia. Toisen sydämen munankuoret värjäsin alumiinimaalilla ja toisen punaisella akryylivärillä, molemmilta puolilta. Pintaan sivelin Decoupage-lakkaa. Kaulanauhaksi valitsin mokkajäljitelmää.

Nyt saa tuunaamiset riittää vähäksi aikaa. Onneksi on tytär, joka osaa käyttää koruja.

24.9.2016

Postinen helmiksi



Kuvan helmiin meni neljä postista

Postisesta oli paljon parempi kääräistä helmiä kuin liukkaasta kahvipussista. Postin oranssi sävy myös miellytti silmää.

Helmien leveys on kaksi senttiä. Pinnan lakkasin pariin kertaan Decoupage-lakalla. Nauhan väliin pujotin puuhelmiä, jotka ostin kirpparilta eurolla.

Tätä harrastusta ei ainakaan voi kalleudesta syyttää.