En piposta kaunista saanut enkä kuvaa varten sitä höyryttänyt. Se ehtii höyrystyä vielä monta kertaa, ainakin pilkillä ja varsinkin silloin, kun saalis pääsee karkuun. Mutta kerrankin pipo on päähäni sopiva. Tupsun jätin pois, koska yleensä minulla on jäällä kökkiessä huppu päässä.
Päällislanka on 100 % villaa ja vyötteessä luki sen olevan Syreeni-lankaa. Lanka taitaa olla jo antiikkista. En ainakaan googlettamalla sitä löytänyt.
Sain langat perintönä naapurin kautta. Vyötteet oli tallella, joista näki puikkokoon sekä neuletiheyden. Neuloin pipon numero 3 pyöröpuikoilla ja lopuksi kavennusten alkaessa vaihdoin sukkapuikkoihin.
Aloitin työn neulomalla vuorin jämälangoista ja jatkoin siitä päällisen neulomisen. Koska pipolla ei ollut niin nokon nuukaa, tein sen ainaoikeaa neuleella. Käänsin vain langankierron kautta työn aina värin vaihtuessa. Saumakohtaa työstä ei juurikaan erota. Jos tarkkana olisin ollut, olisi tietenkin pitänyt miettiä värien vaihtokohta siten, että värirajoista olisi tullut suoria. No, joskus sitten.
Mies tilasi itselleen pipon, mutta trikoovuorilla. Valmistuu varmaankin ennen kuin olen ommellut parin villatakin palat yhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti