Yleensä lempparijutut tulevat tiensä päähän, kuten myös ihanat vanhat pussilakanat. Kuvan lakanoille päätin antaa jatkoaikaa toisin kuin puhki hiipuneelle yöpaidalleni. Se oli niin kulunut, että läpi näkyi - kirjaimellisesti.
Leikkasin peitteen vetoaukon alareunasta, eli noin 1 cm:n päästä, kaitaleen pois. Päätin näin helpottaa paikkapalan ompelemista, koska sivusaumat ovat vähän erikoisemmat. Valkoinen on yhtä ohutta puuvillaa kuin lakanaosakin, joten löytö jemmastani oli oikein hyvä.
Ompelin ensin toisen puolen valmiiksi asti päällitikkausta myöten, sitten toisen puolen. Tykkäsin tikata lakanaosan valkoiseen reunaan, ettei peitettä laittaessa sauma ottaisi vastaan. No, tuskin siinä kuitenkaan niin olisi tullut käymään, joten taisi olla myös makuasioita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti