Olimme taas juhannuksen tienoilla jokavuotisella Savukosken reissulla reilut pari viikkoa. Aika kului hienosti kavereiden kanssa meidän kaikkien yhteistä mökkiremppaa tehden. Onneksi ilmat salli ulkovuorimaalauksen sekä ulkoremontin. Lopun aikaa enimmäkseen olikin kylmää ja sateista.
Onnekseni muistin ottaa taas käsitöitä mukaani. Menomatkalla virkkasin neuletakkia 1-vuotiaalle pojantyttärelle. Langat purin jo hänelle neulomastani neuletakista. Purin sen, koska en tykännyt mallista. Onneksi en ollut ommellut vielä kaikkia kappaleita yhteen. Aloitin sitten uuden työn virkkaamalla. No, purin taas kainaloihin asti ehtineen työn, koska takki tuntui jäykähköltä. Nyt neulon pikkutytölle jälleen em. langoista kotona neuletakkia. Kuvio on helmineuletta ja saan sillä langan kikkarat häivytettyä.
Neuloin Lapin mökillä myös sukkia jämälangoista, koska en uskalla neuloa autossa kuin virkkuukoukulla tai pyöröpuikoilla. Eräs eläkkeellä oleva sairaanhoitaja tosin joskus sanoi, että ei ole mukavaa kaivaa kropasta koukkuakaan. Säästin sitten ei niin kivan homman paluumatkalle - päättelin sukkien langat. Sakset mukana on aina pyöreänirkkoiset.
Sujuisi matkanteko ilman käsitöitäkin, koska ajan suurin piirtein puolet matkoista. Matkaa kertyy suuntaansa vähän yli 1000 km. On vaan mukavaa, kun on autossa mukana muitakin vaihtoehtoja kuin esim. kännykkä.
Sain synttärilahjaksi henkilökohtaisia muistamisia liittyen käsitöihin sekä kalastukseen. Niistä sitten enemmän, kun tulee ajankohtaiseksi. Lankakaupassakin on vielä käymättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti