 |
| Onni on naapurin kaatama pihtakuusi. |
En ole oikein koskaan askarrellut havuista mitä nyt piharuukkuihin olen oksia kerännyt talveksi. Noin kuukausi sitten, ikään kuin sattuman kaupalla, tulin kolmen oasispallon omistajaksi. Tein niihin elämäni ensimmäiset havupallot. Annoin ne isänpäivälounaalla mukana olleelle naisväelle, eli äidille, tyttärelle sekä pojan tyttöystävälle.
No, minulla oli jemmassa naapurilta saatuja oasispaloja, joten pitihän itsellenikin tehdä pari havupalloa. Kääräisin palojen ympärille kanaverkkoa, joten teelemys pysyi hyvin kasassa.
Isännän ehdotuksesta vietiin toinen tuliaisena ystäväpariskunnalle kukkien asemesta. Muistin ottaa vielä mukaani valosarjan tyhjän pakkauksen, jotta tietävät mitä tuli saaduksi.
Vähän jäi terassi oudon tyhjäksi. Mietin, että mitä seuraavaksi. Naapurista kohta soitettiinkin ja kysyttiin, että haluaisinko pihtakuusen oksia? No tietenkin halusin.
En viitsinyt enää palloa rakentaa. Olisivat olleet erilaiset havujen vuoksi, uusi sekä vanha. Tein sitten kranssin. Aika räpellystä tekeminen oli. Runkona käytin kanaverkon suikaletta. Oli melko kova homma saada painava kranssi pysymään pyöreänä. Lopulta se onnistui, koska työnsin sisälle paksuhkoja oksia.
Kranssi pysyy ojennuksessa eikä pyöri kettinkiripustuksen ansiosta. Lisäksi kettinki on kranssissa kiinni kahdesta kohtaa.
Huomenna askarrellaan lisää. Idealaari ei ole vielä tyhjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti