Mummille tyhjä pastillipurkki
 |
| Tuunattavaa |
 |
| Nuukaillen glitteriä |
Tyttärentytär, 7 v, lähetti minulle viikolla WhatsApp-viestin kuvan kera. Kysyi siinä, että tarviitko pastillipurkkii? No "täytyihän" minun tarvita.
Asia huvitti, koska olen monta kertaa kertonut saavani kavereiltani kaikenlaista tuunattavaa tavaraa, ja nyt se on tarttunut jo lapsenlapseeni. Olen siitä ihan tyytyväinen, koska kierrätys on hyvä asia. Toisaalta mietin, pitäisikö minun olla jo huolissani itsestäni.
En sitten tuunannut purkkia enempää kuin poistamalla etiketit. Liimasin korkkiin leikkaamani pienet glitterisydämet ja kannen keskustan lakkasin askartelua varten ostamallani ale-kynsilakalla. Olisihan purkkiin voinut lisätä vielä kaikenlaista, mutta ajattelin niiden kestävyyttä käytössä.
Tyttö saa purkkinsa tänään. Taidanpa tarvita itsekin samantapaista. Se saisi toimia kynien teroittamisesta tulleen roskan astiana, koska omani, hyvä sellainen, on ilman säiliötä. Päivätaiteilijoissa on työlästä käydä teroittamassa roskiksen päällä. Miksen tätä aikaisemmin ole hoksannut?
Hyvä mummi, ei lainkaan huono geeniperintö tuo kierrätys. Myös minun nuorempi lapsenlapsi tuo mummille kaikenlaista tuunattavaa, isompi, teinipoika on siinä iässä jotta evvk 😙😍😘
VastaaPoistaKiitos viestistäsi!
PoistaMeidän tyttären teinipoika ei taida olla vielä ihan noin teini, mutta aikaa odotellessa. Oma poika on taas jo niin vanha, että kyselee tarvisemisiani aina joskus.
Kai tämä voi olla myös geeneissä. Lapset vävyä myöten kierrättää lähes kaiken. Alakoulussa olleen poikamme kirjoitus meidän perheen kierrätyksestä julkaistiin lehdessä jo joskus 90-luvun alussa.
Taitaa päteä tässäkin: "Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa."