Ohje kahvipussikranssiin

Kranssi Presidenttikahvin päällipusseista kultahelmillä

Pohjaksi leikkaan styroksirenkaan, jonka ulkohalkaisija on lautasen kokoinen, eli dia 24 cm ja sisäpiiri "pullatassista", dia 17 cm.  Styroksi on 5 cm vahvaa. Tähän työhön käy hyvin myös kaupan valmis styroksipohja. Olen joskus sellaistakin käyttänyt. Meillä on vaan jäänyt rempasta paljon pohjamateriaalia.

Kranssiin menee noin 25 kahvipussia ja yhdestä saa 20 palaa (yhteensä 500), kun leikkaa ensin reunojen liimaukset pois. Palat ovat neliöitä, noin 6 x 6 cm, jotka kierrän terävän tikun nokkaan kiiltävä puoli sisälle käärittynä, kastan nirkon liimaan ja tökkään palan vähän matkaa styroksin sisälle. Kannattaa pitää liimaamisessa vähän paussia, jotta työ ehtii välillä vähän kuivahtaa. Kyllä sen tauon paikan sitten huomaa, jos on tarvis. Riippuu materiaaleista. Helmiä liimailen tunnelman ja värin mukaan ja valotkin voi niihin virittää. Jos haluaa kranssin ulkoterassille, kannattaa käyttää rakennusliimaa.

Kankaasta ja poistokirjoista olen tehnyt kranssit samalla systeemillä. Pokkarista saa aika hyvän kokoisia paloja, kun leikkaa sivun kuuteen osaan.

Olen kirjoittanut ohjeen myös facebook-sivuille ryhmään "kahvipussien uusi elämä".

Minulla on nyt kranssikiintiö kahvipusseista totaalisesti täynnä ja seuraavaksi aion keskittyä sisustusjuttuihin.

Tuoksukynttilästä ilmanraikastaja

En voi sietää tuoksukynttilöitä. Jotkut niistä aiheuttaa allergisia reaktioita ja toiset vaan yksinkertaisesti haisevat sisätiloissa liian voimakkaalta tai pahalta.

Tietenkin sain sellaisen lahjaksi muutama vuosi sitten. Yritin polttaa sitä ulkoterassilla, mutta sen haju peitti palamattomanakin kaiken luonnosta tulevan tuoksun. Mietin, miten voisin hyödyntää kynttilän, joten laitoin sen käyttämättömän talipötkylän verkkoon ja ripustin mökin ulkohuussiin "ilmanraikastimeksi". Kuvan kynttilä on ollut tehokas jo usean vuoden ajan ja tuoksunut kauemmin kuin mikään siihen tarkoitukseen tehty tuote.

Tämä vaan yhdeksi vinkiksi heille, jotka saavat tuoksukynttilöitä epämieluisena lahjana tänäkin jouluna.

Lisää kransseja

Kranssi Juhlamokasta hopeahelmillä

Kranssi Kultakatriinasta kultahelmillä

Kranssi Presidenttikahvin sisäpusseista hopeahelmillä

Kranssi valkoisesta kankaasta

Kranssi poistokirjasta kultaisilla helmillä

Yllä lisää kuvia tekemistäni kransseista, joita lupasin edellisessä kranssiviestissäni laittaa blogiini. Valkoinen kangaskranssi sai materiaalikseen verhojen lyhennyksestä jääneet pätkäpalat. En ole mikään "krumeluurin" ystävä, joten koristeluni on niukemman puoleista.

Kaikki nuo työt on tehty samalla systeemillä, eli pala kierretään tikun nokkaan, kastetaan liimaan ja nirkko painetaan styroksrenkaan sisään.

Kranssi kahvipusseista

Kahvipussikranssi

Olen pähkäillyt, mitä voisin valmistaa kahvipusseista. Jotakin sellaista, mitä en ole ennen missään nähnyt. Keksin sitten värkätä niistä kransseja. Voi olla, että joku jossakin on jo tehnyt tällaisia.

Käytin kuvan kranssiin yli 500 Pirkka-Costarica -kahvipussin palaa, eli noin 25 pussia, styroksia, liimaa ja punaisia helmiä. Olen tehnyt näitä vähän eri laaduista, mm. Juhlamokasta ja Kultakatriinasta. Jokaisessa työssä on vain yhtä ja samaa lajia. Muut ovat vielä viimeistelemättä ja aion kokeilla niihin erilaisia koristeita. Valotkin voisi sopia.

Valokuva ei anna oikeutta kranssille, koska luonnossa se kiiltelee enemmän. Otan myöhemmin valmiista töistä lisää kuvia.Tämä on kivaa ja halpaa näpertelyä.

Huopahelmet

Lankapallot sukkahousuissa

Minäkin päätin kokeilla huopahelmien tekoa. Se ei ollutkaan vaikeaa. Ohjeet sain kurssilta. Pitää hankkia sellaista sataprosenttista villalankaa, jonka vyötteessä mainitaan "huopuvaa". Ostin myös punaista villalankaa, jossa sitä ei lukenut. Lanka ei sitten myöskään huopunut.

Lankakerästä leikataan noin kolmen metrin mittaisia pätkiä, jotka keritään pieniksi lankapalloiksi. Langan päät taitetaan kerien sisälle. Sitten ne laitetaan sukkahousuihin yksitellen erottamalla ne esimerkiksi kalastajalangan pätkillä. Sen jälkeen sukkahousut pyykkikoneeseen 60-asteiseen pesuohjelmaan. Mukaan laitetaan mielellään jokin vaate.

Näitä pitää tehdä lisää

Alakuvassa sukkahousut purettu ja lankahelmet kuivumassa. Taidan tehdä niistä helminauhoja. Pinkit lisään koristeeksi jo samasta langasta tehtyyn tuubihuiviini.

Noita sukkahousuja en laittaisi enää jalkaani, joten kannattaa ottaa käyttöön rikkinäiset, jos omistaa sellaiset. 

Kursseilla käyminen on kivaa. Niissä oppii tuntemaan uusia ihmisiä ja saa paljon sellaisia vinkkejä, joita ei itse hoksaa. Lyhytkurssit ovat mainioita sen takia, ettei tarvitse sitoutua moneksi viikoksi.  

Lasten essu

Ompelin lasten "retro-esiliinan" ullakoltamme löytämistäni kankaista. Löytämistä siinä mielessä, että en muista tarkkaan kaikkea, mitä tuli otettua talteen vanhaa kotipaikkaa siivotessa.

Essun alaosa on lakanakangasta ja yläosa sekä tasku puuvillaisesta verhosta.

Lakanakangasta on paljon. Pesin käyttämäni kankaan ennen ompelua, joten essun ei pitäisi kutistua enää seuraavassa pyykissä.

Ullakon siivousprojekti jatkuu

Olen säästänyt lähes kaikki aikuisiälläni saaneet kortit ja kirjeet, myös perheen yhteiset. Niitä on osa viety ullakolle ja osa löytyy mökiltä. Nyt karsin postia melkolailla ja keräsin loput samaan paikkaan. Pitää vain jatkossa muistaa, minne ne on taltioitu. Tosin seuraava karsintakierros on jo kait helpompaa. Säästin vielä muunmuassa kortit lähettäjiltä "Eräs", Jukka ja Esa, vaikka en sitten millään muista noita neitiaikaisia tuttuja. En tietenkään ehtinyt kaikkia saamiamme posteja käydä läpi, mutta paljon kuitenkin.

Korteissa ja kirjeissä huomaa ajan kulun hyvin. Nuoruuden kavereiden lapset ovat syntyneet, pois kotoa muuttaneet ja myöhemmin on taas allekirjoittajina "vanha pari", joskus myös heidän lapset perheineen. Joillekin on tullut avioero ja löydetty uusi kumppani. Moni on muuttanut ja yllättävän moni lähettajistä on jo edesmennyt. Haikeus iski monen kohdalla ja samalla tuli muisteltua heidän elämää.

Oli kiva selailla hauskoja kutsuja ja itse tehtyjä kortteja. Huumoria on lähettäjiltä löytynyt aikalailla. Joskus vielä lähetettiin reissuiltakin kortteja, ihan kotimaan matkoiltakin, jopa naapurikaupungista. Havaitsin myös kortteja selaillessa, että melkein jokainen lähettäjä on yhä edelleen mukana perheemme kuvioissa. Yllättävän monen kortin mukana palautui senaikainen muisto tilanteineen. 

Nykyisin jää jäljelle vähemmän fyysistä dokumenttia reissuista, koska terveisiä saa yleensä tekstiviesteinä. Toisaalta ihan hyvä juttu, ei jää nurkkiin pyörimään, mutta kyllä korttikin on edelleen kiva saada.

Joskus pitäisi löytää inspiraatiota järjestellä vanhat valokuvat. Niitä on kertynyt valtavasti. Joitakin voisi jakaa perillisten kesken.

Ullakon siivous

Paljon on jo heitetty tavaraa pois, mutta aina löytyy karsittavaa. Koska en ole lähes kymmeneen vuoteen kaivannut ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja, niiden hävittämisestä paperinkeräykseen, oli hyvä aloittaa ullakon raivaus. Ihmettelen vaan, että missä kaikki tuo opittu tieto luuraa, heh. Pääasiassa mieleeni muistuu, että opiskelu-urakka oli aika rankka täysipäiväisen työssäkäymisen lisäksi. Säästin vielä oppikirjat kielistä ja matikasta. Niitä voi vielä "tarvita"? Perikunta saa sitten raivata omat kirjansa.

Ullakolta löytyi myös sellaista tavaraa, jota olen tuonut omasta lapsuuden kodista. Löytyi myös meidän vesivahingon alta siivottuja tavaranyssyköitä. Nämä viimeksi mainitut olisikin voinut heivata pusseja ja laatikoita avaamatta. Koska varastotilaa on valitettavan paljon, niin jätin niistä osan vielä talteen.

Muutama viikko sitten vein kodistamme SPR:n Konttiin vaatteita sekä joitakin tavaroita. Noista pussukoistammekin olisi varmasti löytynyt lahjoitettavaa, mutta en nyt juuri ehdi lajittelemaan niitä. Osa olisi pitänyt pestä. Kontti ei ota vastaan mitään rikkinäistä eikä likaista, vaan sellaiset menevät pääasiassa suoraan energiajätteeseen.

Virkatut herkut

Voihan sitä näinkin siivota nurkkia ja tuhota samalla jämälankoja. Lähes aina on vaan ajatellut tekevänsä jotakin järkevää, mutta saa sitä joskus huvitellakin jos lapsettaa.

Donitsiin ja pariin keksiin löytyi virkkausohjeet netistä, kuten myös jäätelön tötteröön. Jouduin tosin soveltamaan niitä, koska käyttämäni langat olivat varmaankin erimerkkisiä. Doris-keksistä tein muutaman kokeilun, kuten myös rommileivoksesta. Muita valmistui mielikuvituksen tuotteena.

Pesin käyttämäni vanut sekä vaahtomuovit ennen käyttöä. En käytä ollenkaan irtohelmiä, vaan ompelen koristeet - ihan turvallisuussyistä. Pienet lapset laittavat kaikkea suuhunsa ja kuvittelisin, että varsinkin näitä.

Näitä saa sitten varmaankin pieni tyttärentytär lahjaksi leikkeihinsä ja kavereilleen viemisiksi. Noita suurempia töitä voin käyttää vaikkapa neulatyynyinä. Ovat myös sinällään kivoja koristeita sisustukseen käytettäväksi, ken tykkää. Lisää pukkaa...

Kansalaisopistossa opiskelua

En muista, koska olisin viimeksi ns. taiteillut, mutta rohkeasti aloitin noin kuukausi sitten kansalaisopiston ateljeekurssilla opiskelut. Kuvassa on elämäni ensimmäinen hiilipiirustus, joka esittää naakkaa. (Täytyy kertoa varmuuden vuoksi.) Mallin piirustukseen sain pienestä valokuvasta. Naakan koko kuvassa on noin 40 cm korkea.

Käytämme töissämme paljon eri tekniikoita, joten on mielenkiintoista katsoa, mihin taitoni riittävät. Seura kurssilla on mukavaa ja tuo kivaa vaihtelua viikkooni.

Kävin lyhytkurssilla tekemässä kylmäemalikoruja ja vielä on tiedossa huovutuskurssi. Falditas-kuntotanssi on tuttu harrastus jo viiden vuoden takaa. Kieliäkin on tullut opiskeltua.

Tarjontaa löytyy runsain mitoin - suosittelen kaikille.

Uusia tuulia odotellessa

Lopetin yritykseni Merjee noin kuukausi sitten. Odottelen nyt kovasti, mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Jos joku taho vielä kiinnostuu työstäni, niin nykyisin on helppoa liittyä johonkin laskutusosuuskuntaan ja sen kautta asiakas saisi arvonlisäverot käyttää verovähennyksiinsä. Pidän tätäkin vaihtoehtoa harkinnassani.

Haluan kuitenkin jatkaa kirjoittelua, joten jatkan blogini ylläpitoa merjee.blogspot.com. Blogin aiheet ovat kuitenkin sydäntäni lähellä ja haluan jatkaa kirjoittamista niiden tiimoilta. Pyrin edelleenkin tekemään töitäni pienellä budjetilla ja pääasiassa kierrätysmateriaaleista. 

Tulipa tehtyä

Kalapakista tila ompelutarvikkeille

Koska asumme paljon mökillämme, niin aikojen saatossa on kulkeutunut ompelutarvikkeitani kotoa mökille. Olen laittanut ne aina samaan laatikkoon ja ovat olleet siellä sikin sokin. Sen vuoksi en ole hahmottanut, mitä kaikkea on tullut kuljetettua mukanani.

Nyt minä sen laatikon taltutin ja järjestelin sinne vain "nyörit ja nappulat". Ompeluun tarvittavat tavarat järjestelin vanhaan, liian pieneksi käyneeseen, puhdistettuun kalapakkiini. Kantokahvallinen pakki on helppo ottaa esille ja vaikkapa mukaan, jos on tarvis.

Ottaa pannuun

Kirjoitin blogissani aiemmin, että kodissa täytyy ottaa huomioon muutkin, eikä vain sisustella itselleen. Pitää myös sietää kohtuudella toisten epäjärjestelmällisyyttä.

Meillä on mökillä rivi erilaisia, vuosien saatossa, perinnöksi saatuja pannuja, jotka mieluusti siivoaisin pois näkyviltä ja pölyttymästä. Puolet perheenjäsenistä on samaa mieltä - toinen puoli on ehdoton ja pitää niitä keittiön koristeina.

Jos nurkissasi pyörii turhaa tavaraa, joka saattaa olla myös rikki, mutta et malttaisi luopua siitä, ota valokuva ja heitä sen jälkeen tavara pois. Veikkaan, että ei niin suurta ikävää tule, etteikö valokuva korvaisi esinettä.

Minulle riittäisi valokuva näistä kapistuksista. Kuva vie vähemmän tilaa, eikä pölyynny. Yleisilmekin tulisi keittiöön rauhallisemmaksi. Annan nyt olla, ainakin toistaiseksi.

Johtojen sekamelska

Tämänkin sisältö voisi myös olla paremmin järjestetty

Jos mikä siivouksessa kenkuttaa, niin johtojen sekamelska työpöytien alla. Tiedän, että johtosotkuihin on kaikenlaisia hienoja systeemejä olemassa ja myynnissä, mutta kuvassa oleva kori jo helpottaa siivousta kummasti. Siivotessa tarvitsee nostaa vain kori. Johdotkin pysyvät paremmin paikoillaan, joten niiden irtoamisvaara paikoiltaan ei ole niin suuri.

Mökkituliainen

Ruusut vielä ilman steariiniin kastamista

Jos on kutsuttu ensimmäistä kertaa uuteen paikkaan visiitille, niin on todella vaikeaa miettiä tuliaisia.

Koska olimme kutsuttuna mökille, niin lisänä muulle viemisellemme tein munakennoista sytykeruusuja. Niitä on mukava näprätä telkkaria katsellessa ja niistä saaja pääsee helposti eroon.

Sytykeruusut valmiina

Ostin lasipurkin, johon asettelin ruusut. Purkki on sopiva myös vaikkapa kynttilälle, joten se on monikäyttöinen vieminen. Jos astia ei miellytä saajaa, niin sen voi viedä lasinkeräyspisteeseen. Sen voi myös "unohtaa" talveksi ulos. Täytyy vain muistaa jättää vettä pohjalle.

Kivoja koristeita lahjapaketin päälle saa muunmuassa taittelemalla perhosia paperista. Kuvan perhonen on leikattu aikakauslehden mainoskuvasta.

Googlaamalla "taiteltu perhonen", löytyy Internetin ihmemaailmasta ohjeet tähänkin.

Taitellut muovikassit

Muovikassit vievät runsaasti tilaa sullottuina laatikoihin tai kaappeihin. Joskus kannattaa ottaa muutama minuutti aikaa vaikkapa telkkaria katsellessa ja taitella kassit siisteiksi kolmioiksi. Parasta tietenkin olisi taitella kassit samantien kun sellaisen hankkii. Aikaa hommaan ei kulu juuri mitään.

Netistä löytyy runsaasti ohjeita Googlettamalla "muovikassin taittelu".

Kummassakin kuvassa on samat viisitoista normaalin kokoista muovikassia.

Napit talteen

Vaatetta hävittäessä kannattaa ottaa napit talteen.  Napit ovat uusina melko arvokkaita. Käsitöitä ja askartelua harrastavat tämän jo varmaankin tekevät.

Joskus voi nappi pudota eikä samanlaista enää löydy. Silloin voi vaikkapa ottaa jemmasta ja vaihtaa kaikki toisenlaisiin. Jos esimerkiksi miehen paidan etumuksesta hukkuu nappi, niin otan sen tilalle uuden hihansuusta. Hihanapin taas korvaan mahdollisimman samanlaisella ja väriin sopivalla. Kukaan ei kiinnitä vaihtoon huomiota.

Rikkinäinen vaate ei kelpaa enää kierrätykseen sellaisenaan, eikä ainakaan myytäväksi, joten pois vaan nurkista pyörimästä. Napit vievät huomattavasti vähemmän tilaa.

Kuvan leninki on itse ommeltu, joten sellainenkaan ei oikein tahdo kelvata enää minnekään.

Luonnonkukkia maljakkoon

Tänä kesänä on tienvarsien luonnokukat olleet rehevässä kasvussa ja ovat myös puhtaita itikoista.

En malttanut olla poimimatta maljakkoon muutamia kukkia. Sisälle taloon tuli lisää kesän tuntua. Lapsena poimin joka kesä useita kukkakimppuja äidille, mummulle ja sedän vaimolle, joten luonnonkukista tulee usein lapsuus mieleen.

Meillä ei ainakaan vielä olla allergisoituneita, mutta voihan noita poimia vaikkapa terassille. Päivänkakkaroissa on melko voimakas tuoksu, joten valitsin niitä maltillisesti.

Mattopyykillä

Olen vuosien saatossa säästänyt löytämäni vanhat hetekat matonpesualusiksi. Minulla on niitä neljä kappaletta. Neljälle vierekkäin asetetulle hetekalle mahtuu isompikin matto laakeana pestäväksi. Pitkille matoille asettelen sängyt peräkkäin.

Aikalailla reunaputket ovat ruosteessa, mutta ruoste ei ehdi tarttua pestävään mattoon, kun ei jätä märkää mattoa hetekan päälle kuivumaan. Itse sängyn pohjat ovat säilyneet melko kirkkaina. Olen jo kauan pessyt mattoni painepesurilla ja sillä saa myös pesualustan helposti puhtaaksi.

Hetekoissa on taittuvat jalat, joten ne eivät vie paljoa tilaa säilytyksessä.

Minulla on käytössä myös vanha muovinen selkänojalla varustettu puutarhatuoli. Laitan ison märän maton istuimelle ja tartun selkänojapuolelta käsinojiin, kun lähden kantamaan taakkaa kuivauspaikalle. Näin en kastele itseäni, koska vesi valuu selkänojan raoista. Lisäksi mattoa on helpompi käsitellä ja nostella.

Lapin mökin sisustamista

 

Lapin mökin sisustusprojekti jatkuu. Seinälle haluttiin vanha ryijy "Kotihaasta", joka on antanut suunnan sisutamiselle.

Vanha sängynpeite vasemmalla vaihdettiin lämpimämmän vihreään peitteeseen. Samaa vihreän löytyy myös verhoista ja tyynyistä.

 Kuvassa oleva sängynpeite ei luonut haluttua "pesämäistä" tunnelmaa, vaikka muuten se olisi ollut ehkä raikkaampi valinta.

Täytyy muistaa, että sama sisustus täytyy sopia ympärivuotiseen käyttöön, joskin vähäiseen sellaiseen.

Tämäkin vihreä peite on vanha löytö, joka on ostettu vuosia sitten Porin Villa ja Peite Oy:sta.

Tavarat tahtovat reissussa rähjääntyä, mutta täällä ei nyt sentään tarvitse silitysrautaan tarttua kuin verhojen osalta. Kyseessä on kuitenkin "vain" kalastusta ja luontoa harrastavien oma tila.

 

Ikkunan alle tuotiin pieni läppäripöytä IKEA:sta ja sen alle jakkara. Suurempaa ei huoneeseen olisi mahtunutkaan, mutta tämä koko riittää oikein hyvin.

 

Kaupoista ei löytynyt sopivan pituista naulakkoa ja hattuhylly haluttiin, joten sellainen nikkaroitiin itse.

Taso on liimapuulevyä ja maalattu itse. Taustaksi löydettiin sopivan levyinen lauta. Koukut ja hyllyn kannakkeet ovat Kodin Terrasta.

Lattialle löytyi vanha räsymatto. Laatikko on vanha puiden säilytyslaatikko, joka maalattiin jo syksyllä. Siinä säilytetään varavuoteen vaatteita.

Kirjahyllyt tehtiin myös itse. Vain kirjat enää puuttuu.

Ylähyllyllä on kädentaitoja harrastavalta mökkinaapurilta lahjaksi saatu joutsen, joka on tehty kahvipusseista.

Nurkassa laatikon päällä on lahjaksi saatu valaisin. Tämän valaisimen on tehnyt raumalainen taiteen tekemistä harrastava perhetuttu. Itse lamppu on strutsin muna, joka on pintakäsitelty.

Lähikuva valaisimesta