Huivi taskuilla ja kauluksella vol. 2

 

Olen tehnyt tammikuussa v. 2022 kuvan kaltaisia huiveja pari kappaletta. Alla olevassa linkissä on ohje niihin huiveihin:

https://merjee.blogspot.com/2022/01/

Lanka tähän kolmanteen on eri. Sorruin Prismassa käytävällä olevaan lankakoriin ja kaappasin siitä kolme kerää itselle. Lanka on House Sulo ja pelkkää kierrätettyä polyakryyliä.

Työn neuloin nro 5 puikoilla. Aloitussilmukoita on 45 (33), ja aloitin työn neulomalla 7 (5) kerrosta aina oikeaa. Huivin reunoissa neuloin 5 s (3) aina oikeaa. (Suluissa vanhan ohjeen silmukkamäärät.) Vanhassa ohjeessa lisäsin ja kavensin kauluksen ulkoreunassa, nyt tein sen kauluksen sisäreunassa. Lisäykset, neuloin saman silmukan oikein kahteen kertaan, sopi parhaiten tehdä nurjalla puolella kuin myös kavennukset, eli 2 s oikein yhteen.

Neuloin huivin ihan piirustukseni mukaan sovittamalla työni edetessä sen mittoihin. Teetti kyllä vähän pähkäilyä, mutta ei ollut mitenkään vaikeaa.

Langassa oli sellainen ongelma, että jos joutui purkamaan tai korjaamaan väärin neulotun silmukan, silmukka venyi helposti ja jäi rumaksi. Jouduin siis purkamaan esim. kaikki rivit siihen asti, missä virhe oli ja neuloa uudelleen. Itselle tuon huivin tein, mutta virheetkin olisivat voineet jäädä harmittamaan.

Minulle uudet lankatuttavuudet ovat yllä. Pipo on Novitan Halaus lankaa. Tiedä sitten, tulenko jatkossa sitä ostamaan. Kaksi päällimmäistä sukkaparia on Kotikulta sukkalangasta ja alimmainen pari on Kotikulta Tuokio langasta. Sukat neuloin itselle ja pipo on niin ruma, että kait sekin jää minulle. Tiedä sitten, kestääkö sukat kulutusta. Meillä on laminaattilattiat.

Minulla on nyt varastossa lankoja oikein mukavasti. Ostin, kun halvalla sain. Toimin niin kuin enttinen miäs.

Piirtämään opettelua

 

Hauta-Heikin mummo

Frida Kahlo

Palauttelen nuoruusajan innostusta piirtämiseen. Kuviksen opettaja neuvoi kerran, että piirtämään oppii myös matkimalla. Päämääräni on osata vielä joskus piirtää paperille lastenlapset.

Piirtämisen harjoittelua auttaa, että keskeneräinen työ on näkyvällä paikalla. Tosin sama asia ei taida päteä käsitöihini. Tarjottimella on kaksi paria sukkia odottamassa lankojen päättelemistä, kolmannet on työn alla. Ihan vaan itselle olen neulonut. Yksi työ on pojantyttärelle 1-vuotissynttäreille. Olisi tarkoitus neuloa villatakki. Synttäreihin on sentään vielä jonkin verran aikaa ja neuletyö on pieni.

Lattialla pussissa on uusia lankoja kuten myös rahissa unohtamatta niihin piilotettuja UFO:ja. Lattialta löytyy myös jumppapallo.

Perhanan pilkkiminen on haitannut käsitöiden tekemistä. Vielä uskaltaa mennä jäälle, mutta vain ihan lähelle rantaa. Loppuviikkoa kohden pitää kyllä lopettaa ja siirtyä muihin hommiin. Tosin eilen joku oli vielä uskaltautunut kulkemaan mönkijällä noin kilsan päähän meistä.

Taaperolle neuletakki sekä housut

 

Neuloin kuvan neulesetin jo kesäkuussa ja ajattelin silloin, että laitan sen blogiini vasta talven tultua. No, talvi ja talvi.

Ohje on Novitan ja löytyy nimellä "Neulottu vauvan pintaneulesetti". Ohjeessa olevan Nalle langan sijaan neuloin työn Drops Daisy Uni colour langasta.

Jotta sain neuleen koon mätsäämään alkuperäisen ohjeen kaavion kanssa, neuloin työn 3½:n sekä 3:n numeron puikoilla - lankasuosituksen puikkokoko on 4. Neuloin lapselle kokoon 68 cm mukaan.

Housut neuloin pelkkää sileää neulosta. Jotenkin mietitytti, että se sopi silmääni paremmin. Vyötärölle pujotin kuminauhan, jossa on napinläpiä ja siinä nappi. Jätin nauhakujan vähän edestä auki, jotta siitä pääsee helposti siirtämään napinläven paikkaa.

On todella vaikeaa arvioida etukäteen neulevaatteen kokoa pienelle lapselle. En aina oikein ymmärrä, paljonko lapsi kasvaa vaikkapa puolessa vuodessa, kun parikin kuukautta vaikuttaa paljon. Kesällä ei tuollaista vaatetta tarvita, joten tuon kanssa taisi mennä ajoitus nappiin.

Nyt neulon tytölle neuletakkia 1-vuotissynttäreille huhtikuussa. Minusta se näyttää suurelta, vaikka ohjeen mittojen mukaan teenkin sitä.

Alla olevassa linkissä on vauvan neulehaalari, jonka tein tytön isoveljelle. Nyt se on ollut täydellinen myös hänen pikkusiskolleen. Oli iso ilo, että tuli käyttöä vielä toisenkin kerran.

https://merjee.blogspot.com/2023/02/vauvan-neulehaalari.html

Olen sitä mieltä, että kiertoon vaan kaikki neuleet. Pojan perhe onkin saanut tyttäreltämme käsitöitä, jotka olen tehnyt hänen lapsilleen. Hiihtolomaviikolla tytär sai (lue kelpasi) hartiahuivi, jonka virkkasin seitsemän vuotta sitten edesmenneelle äidilleni.

https://merjee.blogspot.com/2018/02/virkattu-hartiahuivi-synttarilahjaksi.html

 

Neljä pipoa Drops Karisma langasta

 

Kaikissa neljässä neulomassani pipossa on aloitussilmukoita 120. Valepalmikkopipossa aloitussilmukoiden määrä pitää olla viidellä jaollinen. Palmikkopipossa on palmikko-osuudessa 6 silmukkaa plus 2 nurjaa. Yhteensä siis 8 silmukkaa - on yhteensä 15 palmikkoraitaa. Taitettu joustinosuus on kaikissa pipoissa noin 10 cm.

Sukkapuikot ovat Karisma langan kokosuosituksen mukaan 4 mm sekä pyöröpuikko 40 cm/4 mm. Apupuikkona toimii katkaistu puinen grillitikun pätkä, jonka olen viilannut sileäksi kynsiviilalla.

Valepalmikko resorina-pipon päättely seuraavasti sukkapuikoilla, *-* toistetaan kerroksen loppuun:

1. *1 o, 2 o yht.,2 n*

2. *2 o, 2 n*

3. *2 o, 2 n yht.* 

4. *2 o, 1 n*

5. *2 o yht.,1 n*

6. *1 o, 1 n*

7. *1 o, 1 n yht.*

8, 9. *2 o yht.*

Poimi loput silmukat puikoilta neulalla. Kiristä lanka ja päättele sillä työ pipon nurjalle puolelle.

Pipoissa on vähän eroa, koska toisessa on pari kerrosta korkeampi palmikkoväli.

Palmikkopipoihin tein lopetuksen vähän samalla periaatteella kuin mitä kuvasin aiemmin. Palmikot kavensin vaan ensin niiden molemmilta puolilta ja kavennuskertojen jälkeen neuloin aina yhden kerroksen ilman kavennusta.

Koska olen näitä palmikkopipoja tehnyt pitkin talvea, niihin oikea ohjekin on olemassa. En vaan muista, missä tai on sitten hävinnyt siivouksessa.

Ohjeet valepalmikkoon löytyy monesta nettiosoitteesta. Ohjeen löytyy myös sivultani https://merjee.blogspot.com/2023/11/. Erotuksena em. ohjeeseen olen lisännyt välikerroksiin kaksi kerrosta enemmän. On kuitenkin ihan jokaisen makuasia, kuinka pitkäksi valepalmikon neuloo.

Langasta oli todella mukava neuloa. Lähti vähän lapasesta, kun neuloin ensin yllä olevan pipon ja siitä jäi melkein kokonainen lankakerä. Yhteensä 2 kerää ei siis ihan riittänyt. Ylimpänä olevaan pipoon neuloin valepalmikkoresorin jäljelle jääneestä langasta. Lankakaupassa ei ollut enää samaa värierää, joten sain värieron hämättyä itse myssyosaan. No siitä sitten kierre lähti ja hain aina lisää lankaa. Lopulta tein neljä pipoa ja lankaa jäi ihan pieni nöttönen. Huvinsa kullakin.

Valkoinen pipo sekä tummanharmaa-valkoraidallinen huivi

Kuvan pipon sekä raidallisen huivin neuloin Dropsin Air langasta.

Pipossa on aloituksessa silmukoita 86. Pyöröpuikot (40 cm) sekä sukkapuikot olivat nroa 5 mm. Neuloin 1 o, 1 n joustinta noin 34 cm, jonka jälkeen aloitin kavennukset. Tein kavennukset päälaella taas vähän soveltaen. Viimeiset muutamat silmukat poimin puikoilta neulalla, kiristin silmukat ja päättelin työn nurjalta.Toivottavasti alla olevasta kuvasta saa kavennuksesta jonkinlaisen käsityksen.

Huivissa on aloituksessa 44 silmukkaa. Puikot olivat nro 7 mm. Olivat vastoin langan ohjetta, koska suosituksena on käyttää nroa 5 mm.

Neuloin työn 1 o, 1 n joustinneuleena. Aloitin ja lopetin huivin tummanharmailla raidoilla. Raitoja on yhteensä 13 kpl ja ovat 15 cm:n korkuisia. Huivi on siis 195 cm pitkä.

Tein lankaostoslakon kolmisen viikkoa sitten. On tullut muutaman kerran rikottua sitä alelankojen houkuttelemana. Niinkait sitten olen heikko. Ei vaan, en tunnusta, olen taloudellinen...

Virkkausohjeita lapselle

En ole asiassa ekaa kertaa kirjoittamassa; kirjastossa käynti kannattaa. Olen säästynyt monelta turhalta kirjaostokselta, koska olen tutustunut etukäteen mielenkiintoa herättäviin opuksiin lainaamalla niitä. Jos jokin miellyttää, niin ostan sitten sen. Kuvan kirjaa uusin lainattavaksi viisi kertaa, mutta oli loppuviimeksi joulukin jo ovella. Virkkaamatta jäi!

Tilasin "Virkkaa kaunista lapselle" -kirjan käytettynä Finlandia Kirjasta viikko sitten sunnuntaina. Postilaatikossa se ole keskiviikkona, eli oli nopea toimitus. Oli ensimmäinen kerta, kun ostin vanhan kirjan netistä. Olen ostanut sellaisia kirjastojen poistomyynnistä, kirppiksiltä sekä Kontista.

Tilaamani kirja on kuin pakasta vedetty, ja sanoinkin miehelleni, että tästä opuksesta ei kyllä ole silmukkaakaan virkattu.

Tilasin kirjan, koska katsoin siinä olevan paljon ohjeita joihin voi käyttää kerän loppuja ja eipä niitä uusiakaan paljoa tarvitse. Nuorimmat kaksi lapsenlastani ovat 2½-vuotias poika sekä 10 kuukautta vanha tyttö. Ohjeet virkkaustöihin on 4-vuotiaalle asti.

Nyt minulla on kassillinen pääteltävää. Ehkä kannattaa hoitaa homma vielä talven aikana!!! Uusia lankoja odottaa tekijäänsä ja niitä on paljon.

 

Virkattuja pitsejä ja vanhoja lakanoita

Tyyny kuvassa ei ole mitenkään erikoisesti aseteltu, koska otin sen perheen naisväkeä varten. Ajattelin nyt sitten kuitenkin laittaa sen blogiini.

Kuvan tyynynpäälliset ompelin jo ennen joulua. Tyynyt ovat uusia, 50 x 60 cm, mutta kaikki muu on vanhaa.

Minulla on vanhoja virkattuja pitsejä tyynyjä varten, joista osan päätin ommella vähän erilailla tyynynpäälliseen. Pitsiä on vain etupuolella, paitsi lenkissä sitä on ympäri asti. Päällinen täytetään tyynyllä samalla tavalla kuten se yleensäkin tehdään. Tässä vain pidemmällä sivulla alareunassa on täyttöaukko. Lenkin keskeltä saa pois vetämällä ja siten kaiken saa helposti pesuun. Ja jos vaikkapa kyllästyy siihen, päällinen on silloin pelkkä tyynyliina. Toinen puolihan on ilman pitsiä. Lakanakangas on vanhoista, osin jo keskeltä kulahtaneista perintölakanoista.

Olen rusettityynyjä ommellut ennenkin, mutta näihin kierrätysmateriaaleista tehtyihin sain taas vähän käytettyä jemmaani.

Alla linkki edellisiin rusettityynyihin:

https://merjee.blogspot.com/2019/11/rusettityynyt.html

Olen pitänyt pientä taukoa tavaroiden karsimisessa, mutta täytyy varmaankin taas ryhtyä hommiin. En sitten millään viitsisi.

Sukat Raggegarn langasta

 

Minulla on norjalaista Raggegar maskinvaskbar lankaa ja paljon. Sain ne aikoja sitten tyttäreltäni, koska hän ei tykännyt materiaalista. No, olihan tuo haastava lanka sen kovuuden takia. Varsinkin vasemman käden etusormen päällinen oli kovilla. Täytyi pitää sukan neulomisessa vähän vähän taukoa. Sukan varsiin tein seiskaveikasta raitoja hieman pehmennystä tuomaan.

Koska mies ja minä ollaan villasukkien suurkuluttajia, tästä langasta neulotut pitäisi kestää kovaakin käyttöä. Kokemusta ei ole vielä tullut, mutta kait tuo piakkoin selviää.

Sukat neuloin 3½ numeron puikoilla ja aloituksessa oli 14 s/puikko. Kavensin tosin melko alkuvaiheessa kummaltakin sivulta yhteensä 4 silmukkaa, eli jäi 13 s/puikko. Kuvan sukat ovat ihan perusohjeella tehty.

Koska olen päättänyt, että käytän kaikki lankani mahdollisimman vähiin, langan löysin jemmastani vähän vahingossa. En siis yhtään muistanut kerien olemassaoloa.

Villasukkia on meillä ihan valtavasti. Laskin yhtenä päivänä miehen sukat. Niitä on hänellä 18 paria ja nyt sitten lisäksi kuvassa olevat. Itsellä melkein saman verran. Miniälle ja pojalle annan joskus uusia mukaan, mutta tyär on itse sukkamaakari, eli hänen perheellä ei ole tarvetta uusiin sukkiin.

Kuvan lanka on konepestävää, mutta vain 30:ssä asteessa. Taitaa tulla vahinko, koska pesen villasukat villaohjelman 40:ssä asteessa - silloin tulee varmasti puhdasta jälkeä.

Tyttären ostos muistutti taas minua asiasta, että en tilaa netistä lankaa kovinkaan helposti. Minulla täytyy olla ostoksiini näppituntuma. Sitäpaitsi lankakaupoissa on yleensä tuotteissaan samat hinnat kuin jos ostaisi ne netistä. Ymmärrän kyllä nettiostokset, jos myymälään pääsy on hankalaa tai pitkän matkan päässä. Posti toimittaa melkein poikkeuksetta paketit kiitettävän nopeasti.

Pipo sekä kaulahuivi Tencel Blow langasta

Olen ollut ahkera käsitöissä, mutta Blogini on jäänyt vähälle huomiolle. Laitan tänne joitakin töitä, joista olen raapustanut ohjeita paperilapuille  neuleiden edistyessä. Alla ensimmäinen julkaisu tälle vuodelle.

Huivi ja pipo ovat Tencel Blow langasta ja se oli minulle ihan uusi tuttavuus. Langassa on 58% tenceliä ja 48% alpakkaa. Siitä oli niin mukava neuloa, että tein Tencelistä muitakin juttuja. Niistä sitten toisella kertaa.

Lyhyet ohjeet:

Huivin neuloin kaksi metriä pitkäksi ja aloitussilmukoita siinä on 60. Työ on pelkästään 1o, 1n joustinta. 

Pipon aloituksessa on 96 silmukkaa. Neuloin 1 o, 1 n joustinta 33 cm pyöröpuikoilla (4 mm/40 cm), jonka jälkeen aloitin kavennukset sukkapuikoilla (4 mm) .

*Toista väli* kierroksen loppuun.

1. krs: *1 o, 1 n, 1 o, 1 o 1 n yht.* Ota aina 1 o silmukka ensin kavennusta tehdessä ja sovittele työn edetessä silmukat puikoilla.

2. krs: Jatka *1 o, 1 n ja 2 o vieräkkäin olevat silmukat oikein yhteen*.

3. ja  4. krs: *1o, 1 n*.

5. krs: *1 n, 1 o 1 n oikein yhteen*.

6. krs: *1 n, 1 o*.

7. krs: Loput silmukat oikein yhteen. Poimi loput silmukat neulalle, kiristä silmukat ja päättele langat.

Minulla ei ole kuvan pipoa enää, joten tutkin samasta langasta tehtyä toista eri väristä pipoa. Ohje voi olla siksi viitteellinen. Alla olevan pipon väri ei ole luonnossa ihan harmaa. Todellisuuessa se on vihertävänharmaa.

Koska ramppasin Lankakauppa Tres Liliumissa aika usein mielikuvitukseni edetessä ja lisää lankoja ostaessa, niiden kokonaiskulutus jäi vähän epämääräiseksi. Punnitsin äsken huivin digitaalisessa vaa'assa ja lukemaksi sain 285 g. Se antaa vähän osviittaa tarvittavien lankojen määrään.

Minulla on lankoja uusiin projekteihin melkoisesti, joten nyt ei tarvitse vähään aikaan ostaa uusia. Olen myös päättänyt saada UFO:t valmiiksi. Moni on niin pienestä kiinni, että vähän hävettää. Ollaan taas karsittu turhia tavaroita, joten "projektikassinikin" ovat osa nurkkien siivousta.

 

 

Sälekaihtimien pesupäivä

Meillä on kolme ikkunan ulkopuolella olevaa sälekaihdinta. Ovat halpisostoja ja siksikin säleet aika letkuja. Yksi on keittiössä ja siihen kertyy vuoden aikana kaikenlaista rasvaa, vaikka kuinka yrittäisi pitää  kaihtimen siistinä.

Koska vihaan niiden pesua, olen "keksinyt" systeemin, jolla pääsen hommasta mahdollisimman vähällä.

Irrotan kaihtimen ikkunalta ja vien sen suihkukaappiin. Suihkin pullosta Keittiötolua kääntelemällä kaihdinta samalla ja annan aineen vaikuttaa vähän aikaa. On hyvä aine rasvalian irrottamiseen. Sitten vaan huuhtelen pesuaineen pois lämpimällä suihkulla.

Kannan säleverhot ulos kuivumaan ja samalla pyyhin niitä vähän pehmeällä pyyheliinalla.

Tein pesuhomman viimeksi toissapäivänä ja kyllä tuli puhtaaksi tälläkin kertaa.

Luffasaippuoita sekä pyykkietikkaa

 

Tein viime jouluksi eri tuoksuisia luffasaippuoita oikein urakalla. Sienet tilasin netistä kuten myös saippuat, mineraalivärit sekä eteeriset öljyt.

Saippuat leikattuani ja palojen ollessa vielä vähän pehmeitä, tein neulepuikolla niihin reiät naruja varten. Osa naruista oli kiinni sienissä ja käytin ne uudelleen. Loput narun pätkät löytyi makramee töiden ylijäämästä.

En muista tarkkaa ohjetta, mutta sen muistan, että piti juoda muutama puolen litran tölkki juomaa, jotta saatiin saippuamuotit. En kylläkään juonut kaikkia itse. Olisi ollutkin aika urakka. Aloitin tosin jo hyvissä ajoin.

Yläkuvassa vasemmalla ylhäällä tuoksuna on laventeli, niiden alla omena. Oikealla ylhäällä on sitruuna. Alla oikealla on vegaanisia ja tuoksuttomia saippuoita. Punertavissa on vain vähän väriä.

Alakuvassa on laventeli, sitruuna sekä appelsiini.

Saippuoissa on värieroja, koska sekoitin värit itse. Ostin siis vain päävärit. Vain punaista kahtena eri sävynä, eli kylmänä sekä lämpimänä.

Kun saippua on käytetty, voi sientä käyttää muiden saippuoiden alustana. Saippuaa voi käyttää myös ihoa hierovana välineenä.

Saippua on kiva pieni lahja esimerkiksi opettajille, työkavereille tai miksipä ei kenelle vaan.

Koska minulla on vieläkin eteerisiä öljyjä, päätin tehdä itse pyykkietikkaa. Ohje löytyi netistä.

Lasisessa pullossa on 4 dl etikkaa, 1dl vettä sekä eteerisiä öljyjä noin 20 tippaa. Nyt on omenan tuoksuista. Edellisen tein appelsiinin tuoksuiseksi. Pulloa pitää ravistaa ennen käyttöä.

Neuletakki 2-vuotiaalle pojalle

 

Tykkään, kun taas on pieniä lapsenlapsia ja joille voi neuloa kaikkea kivaa. Kuvan neuletakin sain valmiiksi jo toukokuussa. En sitten julkaissut silloin siitä juttua blogiini, koska ei varmaan montaakaan olisi kiinnostanut helteellä lukea juttua villatakista!

Linkki aluperäiseen ohjeeseen löytyy jutustani. Muokkasin sitä vähän nappilistan osalta ja käytin ohjeesta poikkeavaa lankaa.

Takin neuloin Drops Daisy Uni Colour -langasta. Puikkosuositus langalle on 4. Neuloin ohjeen mukaan puikoilla 3½ ja resorit puikoilla 3. Kokeilin ensin nappilistan neulomista numerolla 3, mutta päädyin 2½ puikkoihin. Listasta tuli paljon nätimpi ja napakampi.

(Olen alkanut sileää neuloessa käyttämään nurjan puolen kerroksissa puolta numeroa pienempää puikkoa. Tätä sovellan just nyt pikkupojan villahousuihin. Työn jälki on parempaa eikä tarvitse käyttää sormivoimaa.)

Olin vähän varovainen ohjeen nappilistaa kohtaan, jossa käytetään painonappeja. Siksi halusin tehdä tavallisen nappilistan. Vähensin alla olevan ohjeen molempien etukappaleiden edustoista 6 silmukkaa suunnittelemaani nappilistaa varten. Poimin silmukat nappilistoja varten viimeiseksi. Jätin ohjeen sileän neuleen osion pois kohdasta "viimeistely". Napinlävet tein 2 silmukan levyisiksi ihan vaan sen vuoksi, että muita mielestäni sopivan värisiä nappeja lankakaupasta en löytänyt. Kaikenlaista muuta väriä ja mallia oli vaikka kuinka paljon. Langan väri vaan on vähän haastava.

Kuvassani on neule 2-vuotiaalle:  https://kotiliesi.fi/kasityo/neulonta/pikkukarhu-liikenteessa-ruskea-villatakki-napeilla-lapselle-ohjeessa-monta-kokoa/

Blogini on jäänyt taas viimeaikoina vähän huonolle hoidolle. Olimme elokuun lopussa Lapissa 10 päivää ja syyskuun lopussa olimme viikon Madeiralla. Kummallakin reissulla oli tietenkin käsitöitä mukana.

Pieni essumekko

 

Vähän on meikämummilla vuodenajat sekaisin käsitöiden suhteen. Ei kait muuten olisi väliä, mutta kun olen tehnyt pienille lapsenlapsille vaatteita. Onneksi olen ymmärtänyt varautua kasvunvaraan, joten keväällä tehdyt neuleet ovat sopivia ainakin loppuvuoden ajan - toivottavasti.

Kuvan essumekon kaavat löysin kirjasta "Veikeät vauvanvaatteet". Otin talteen myös seuraavat kaksi kokoa. Otin talteen myös Yksivuotisjuhlamekon kaavan. Jos sitten ensi kesänä olisi sopiva aika ommella se.

Ei tästä essumekosta paljoakaan kangasvarastoni pienentynyt. Kankaan olen saanut joskus naapurilta kuten myös vinonauhan. Napit löytyivät omasta jemmasta. Otan aina napit talteen ennen vaatteen hävittämistä.

Kirjan löysin kirjastosta. Lainasin myös sellaisen kirjan, joka oli kirjakerhossa myynnisä. Onneksi pääsin tutustumaan siihen ennen ostopäätöstä, eli ei ollut ihan minun juttuni.

Seuraava ompelutyö taitaakin olla pari saunakassia ulkosaunaa varten.

Ihmeöljy huonekaluille

 

Huomasin taas tänään, että olin asetellut otsikon blogiini huonosti. Minulta kysyttiin jälleen ihmeöljyn reseptiä vanhoille huonekaluille. Eihän sitä löydä, jos blogini otsikko on "Vanha vaatekaappi".

Ohje löytyy alta, jos kiinnostaa:

http://merjee.blogspot.com/2015/05/vanha-vaatekaappi_8.html

Kaappi on vieläkin käytössä hajuttomana ja yhtä siistissä kunnossa kuin silloin, kun käsittelin sen sisältä sekä ulkoa. Etikka vie kuulemma hajut. Täytyy tosin odottaa muutama päivä ennen käyttöön ottoa.

Tyhmä minä

 

Kuvassa on reissukäsityöni, jonka aloitin ennen juhannusta. Mittasin ja puseron piti olla sopivan kokoinen, mutta ei tietenkään ole. Kun vaan tekee, eikä ajattele nokkaansa pidemmälle, niin näinkin voi käydä. Mittasin koon helmasta, mutta helma on löysempi kuin muu osa työssä. Ajattelin vaan, että eipä tuo haittaa, pingottaminen fiksaa ja kyllä silti pusero päälle sopii. Täytyisi kyllä hälytyskellot soida jossakin kohtaa ja näkeehän tuon kuvastakin, että helma on ruma!

Ajatuksena oli virkata puuvillapusero suurinpiirtein mallilla "silmät kiinni" ja ei lappuina. Tässä sitä nyt mietitään, että mitä teen seuraavaksi. Tyttärelle malli on lyhyt ja hän vierastaa väriä.

Puseron malli on mielestäni kaunis väriä myöten, mutta valitettavasti kaupassa ei ollut vastaavaa väriä. Lankani on Catona puuvillalankaa ja virkkasin työn puolta numeroa pienemmällä koukulla, mitä ohjeessa on.

https://kotiliesi.fi/kasityo/virkkaus/virkkausohje-pusero-naiselle/

Luulen, että purkuun menee enkä ala puseroa tuunaamaan. Tulee langalle halpa hinta, kun saan tehdä työn kahteen kertaan (vitsi). Taidan tehdä puseron myös lappusista. Eikun mallia etsimään! Katotaan ny.

Mummun perintöä tyynyliinoina

Äitini jäämistöstä löytyi muiden liinavaatteiden mukana anoppinsa valmistamia tyynyliinoja. Kuvassa olevat ovat kooltaan 50 x 50 cm, joten ovat villin kokoisia normikäyttöön. Ostin tyynyliinoihin sisustusyynyt ja nyt ne koristavat meidän sänkyä.

Kankaat on itse kudottu ja aplikoitu nimikirjaimilla. Erityisesti koristeosuus on hieno, koska sekin on liinakankaaseen kutomalla tehty.

Mummu oli kova tekemään ja koskaan ei arvostellut nuorisoa. Kehui, että nyt on kaikki paremmin kuin "vanhaan hyvään aikaan". Matkusti yksin kielitaidottomana USA:han pikkuveljeään tapaamaan seitsemän kertaa. Asui samassa kylässä kuin perheeni ja mummulaan oli aina kiva poiketa.

Läheinen suhde johtuu varmaankin myös siitä, että isänäiti oli  syntymässäni mukana äitini tukena.

Vähän tuunattu mekko

Ostin kuvan mekon alesta jo viime syksynä. Sovitin sitä myymälässä ja totesin, että en saa tuolla rahalla edes kangasta. Kaula-aukko oli meikämummille liian "antava" ja kädentiet oli melkein vyötärölle asti - lyhyt kun olen enkä siitä hoikemmasta päästä. Rypistelin sovituskopissa päällä ollutta kolttua ja totesin, että pienellä vaivalla saan siitä kotinurkkiin hyvän hellemekon.

Merkkasin olkapaloista keskikohdan ja leikkasin niitä sen verran, että sain ommeltua niihin nauhakujat. Mekkoa lyhensin toistakymmentä senttiä ja ompelin kankaasta olkapäille nauhat.

Nyt mekko on pituudeltaan sopiva - pitkä vieläkin ja rintojen alle tarkoitettu sauma on nyt niiden päällä. Nauhoilla voin piilottaa rintsikoiden olkaimet jos on tarvis.

Olen ennenkin tuunaillut ja alla olevassa linkissä on lempparini:

http://merjee.blogspot.com/2018/05/hellemekko-yopaidasta.html

 

Pieni muutos hellemekkoon

 

Ostin Tokmannilta edullisen hellemekon kolmisen viikkoa sitten. Katsoin heti jo ostaessani, että tulen sitä pienellä jutulla tuunaamaan mieleisekseni.

Pääaukon nauha, joka samalla toimitti myös olkaimien virkaa, oli minulle liian narumainen ja liukas. Katkaisin sen kahtia tasan saman pituisiksi pätkiksi ja otin ne mukaan uuteen viritykseeni. Päätin letittää tilalle kaksi uutta nauhaa leikatuista pätkistä sekä valkoisesta ja mustasta Novitan ontelokuteesta. Sattumoisin jälkimmäiset löytyivät jämälangoistani.

Pujotin letitykset pääntien aukkoon ja solmin ne olkapäiltä. Nyt kangas pysyy napakasti kankaassa kiinni eikä luista helposti. Nauhakuja oli onneksi sen verran leveä, että palmikko mahtui oikein hyvin siinä kulkemaan. Toinen pää täytyi tietenkin olla pujotuksen aikana ilman solmua.

Minulta on tulossa toinenkin päivitys hellemekon tuunaamisesta, jahka ehdin kirjoittamaan. Oltiin Lapissa noin kaksi viikkoa ja kesä on muutenkin puuhakasta aikaa. Lapin matkaa varten ostin puuvillalankaa Tres Liliumista ja nyt sitten virkataan väliajat puseroa.

Albumissani on lisäksi muutama muu tekemä juttuni. Ovat neuleita, joten ne tuskin ketään kiinnostaa näin helleaikaan. Ilmojen viiletessä sitten niistä lisää.

Kolme pientä "idistä"

 

IKEA:n tanko, alunperin ruukuille hankittu, on ollut ahkerassa käytössä viimeiset viisi vuotta. Kuivattelen sekä tuuletan siinä vaatteita henkareissa. Narut ovat sitä varten, että vaatteet pysyvät paikoillaan kovassakin tuulessa.

Alkuperäiset narut tulivat tiensä päähän, joten päätin vaihtaa ne uusiin. Äitini perintönä sain pakkauksen renkaita suihkuverhon tankoon. Ne kiinnitin naruihin, jolloin on helpompi osua ositteeseen. Sitä en tiedä, että kestävätkö pakkasta. Voisihan nuo vaihtaa joskus metallisiinkin. Sen sitten näkee. Todella painavat vaatteet ripustan suoraan tankoon.

           Alla alkuperäinen juttu:

http://merjee.blogspot.com/2019/06/kannatti-taas-miettia.html

Kuvan tapetti on perikunnan osakkeen olohuoneessa ja kiitollinen korjattava. Pumpulilla naulan reikien piilottaminen on vanha kikka. Maalasin reiät vielä etukäteen valkoisella akryylimaalilla. Makkarin tapetin paikkasin pienenpienillä tapetin paloilla, jotka liimasin liisterillä reikien päälle. Paikan reunat pitää vain repiä ensin ohuiksi.

Minä en vaan yksinkertaisesti ole tajunnut, että liukuestematon voi pestä. Googlailin asiasta ja lopputulemana pesin ne 40 asteessa ohjelmalla "siliävät hienopesu". On taas napakasti matot paikoillaan - liukuesteet ovat kuin uusia.

Kaupan omenia leipomuksiin

Kyllä on meikämummi sekaisin, koska olen vähän innostunut leipomiseen. Mies on ostanut muutaman kerran kaupasta puolalaisia omenia 70 c kilohintaan. No emme nyt niitä ihan hirveästi syö, joten päätin leipoa niistä jotakin.

Ensiksi leivoin omena-rahkapiirakan. En millään muista, millä ohjeella sen tein. Muistan kuitenkin, että ohjeesta poiketen lisäsin rahkaan rusinoita ja sitruunan mehua. Enemmänkin olisi sitruuna saanut maistua, koska omenat olivat makeita. Kaipasin siis hapokkuutta lisää. Mutta ei ongelmaa; syötyä tuli. Suurimman osan annoin tyttären perheelle.

Tänään leivoin pari omenalimppua Kotilieden ohjeen mukaan. Minulla ei ollut makeuttamatonta omenasosetta, joten raastoin omenat raastimella enkä kypsentänyt niitä etukäteen. Olivat sen verran pehmeitä, että arvelin olevan sopivia noinkin. Eipä ollut kuminaakaan, joten lainasin sitä naapurista.

Laitoin taikinan pariin Eskimo-uunivuokaan, jotka ollaan saatu tuliaispussissa. Limppu maistui maukkaalta ja teen niitä uudelleenkin. Ehkä ilman vuokaakin onnistuisi.

Olen ollut mieheni kanssa melkein 50 v yhdessä ja nyt vasta ensimmäisiä kertoja hän on alkanut syömään pullaa. Oikein pyytänyt niitä. Olen leiponut tänä vuonna jo enemmän kuin viime vuonna yhteensä ja pullankin olen saanut jo onnistumaan. Ollut perheen ja aikoinaan työpaikkani vitsin aiheena. Tytär joskus sanoi, että sulla ei taida nuo pullan sukuiset onnistua.

En saanut yhtenä kertana kaikkia pullia mahtumaan uunipelleille, joten kypsensin loput, ne rumimmat, air fryerissa. Hyviä tuli.