Niin päätin, että en kaipaa yhtään epäsopivaa vaatetta säilytettäväksi kaapeissani. Siispä purin viimeisen neuletakkini, joka olikin valmiina muutaman tunnin. Olisin antanut neuleen jollekin tutulle, ja paljon olen antanutkin, mutta lähipiirissäni ei ole ketään jolle se olisi sopinut.
Aloitin heti uuden työn purkulangoista ja nyt osaan, toivottavasti, tehdä oikean kokoisen. Edes sinne päin.
Laiskuuttani yritän välttää lankojen suoristamista vyyhdille ja kokeilin, miten saan työn jäljen edes jotenkin siistin näköiseksi. Kostutin aluillaan olevan neuleen ja annoin sen kuivua. Tulos oli jo aika hyvä ensimmäisestä käsittelystä. Lisäksi pohdin neulemallia, jolla saisin hämättyä työn jälkeä. Aika hyvin toimii: Oikealla puolella aina oikeaa ja nurjalla puolella 1 o, 1 n. Tätäkin voi neuloa toinen silmä telkkarissa.
Asiasta toiseen: täytyisi varmaankin pöyhäistä kuvan saippuakranssia. On lakannut tuoksumasta. Ja onneksi olen tuunannut kuvan pyyheliinapidikkeitä jemmaan. Elämä on...
Kuvassa UFO:t valmiina. Nyt on kaikki Pyry-langat saatu käytettyä. Vanhaa roosaa on pienen pieni nöttönen jäljellä. Miehelleni neulottu pipo 7 veljestä langoista sai resorin palasta vuorin. Pipot menevät suoraan talvisäilöön.
Pojan tyttöystäva sai jo sinertävät ja tytär vanhasta roosasta tehdyt asusteet. Setissä oli mukana virkattu tuubihuivi, joista jokin aika sitten kirjoittelin. Olivat mieluisia molemmille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti